Tavoitteet:  

• Huomata, miten lapsen oikeudet vaikuttavat hyvinvointiin.   
• Harjoitella itsensä ilmaisemista ja myötätuntotaitoja.   
• Tunnistaa ja nimetä omia vahvuuksia.  

Ohje:

Tähän tehtävään liittyy jatkotyöskentelyä varten huoltajille suunnattu kotitehtäväohje sekä artikkeli, jotka voi jakaa kotiväelle.

1. Lukekaa liitteestä Kertomus näkymättömästä lapsesta tai katselkaa Yle Areenasta jakso Näkymätön lapsi. Liiten löytyy sivun alaosasta tehtäväohjeen jälkeen.

2. Keskustelkaa tarinasta:   

• Miksi Ninni oli muuttunut näkymättömäksi?  
• Mikä sai Ninnin muuttumaan takaisin näkyväksi?  
• Miten Muumilaakson väki suhtautui näkymättömään Ninniin? Miksi?  
• Kun Ninni muuttui näkyväksi, miten hän suhtautui muihin? Miksi?   
• Mitä ovat mielestänne Ninnin vahvuudet? Missä asioissa Ninni on hyvä?  

3. Tutustukaa lapsen oikeuksiin diasarjan avulla. Keskustelkaa lapsen oikeuksista ja myötätuntotaidoista: 

• Miksi on tärkeää, että kaikkien maailman lasten oikeudet on kirjattu yhteiseen sopimukseen
• Miten jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että muiden oikeudet toteutuvat?  
• Millaisilla keinoilla voi osoittaa toiselle arvostusta?  
• Miten voi kannustaa muita vaikeassa tilanteessa?  
• Miten voi asettua toisen asemaan ja ymmärtää häntä paremmin?  
• Miten voi lohduttaa toista ja ottaa toisen tunteet huomioon?  
• Miksi on tärkeää, että jokainen saa olla oma itsensä?  
• Miten lapsen oikeudet auttavat jokaista tuomaan omia vahvuuksiaan esiin paremmin?  
• Miten omia vahvuuksia voisi käyttää siihen, että kertoo muille lapsen oikeuksista?  

4. Tunnistakaa ja kuvatkaa omia vahvuuksia piirtämisen ja kirjoittamisen avulla. Tarvitsette värikyniä ja paperia. Tämän tehtävävaiheen oppilaan ohjeen voi antaa myös kotitehtäväksi tai koulussa tekemisen tueksi. 

Piirtäkää paperille (A4) oman käden ääriviivat tai ihmishahmon ääriviivat, niin, että kuvan sisään jää tyhjää tilaa (A3). Piirretty käsi tai ihmishahmo kuvaa oppilasta itseään. Piirtäkää ääriviivojen sisään kuvia omista vahvuuksista ja asioista itsessä, joista on ylpeä tai joihin on tyytyväinen. Vahvuudet ovat ominaisuuksia, kykyjä ja taitoja, jotka saavat meistä parhaat puolet esille ja ovat hyväksi myös muille. Vahvuudet voi myös kirjoittaa oppilaan taitojen mukaan. 

Voitte pohtia omia vahvuuksia näiden apukysymysten avulla:

• Mitä teet mieluiten?
• Mikä on suosikkiharrastuksesi?
• Mikä on koulussa suosikkiaineesi?
• Mitä asioita muut ovat kehuneet sinussa?
• Millainen sinä olet?
• Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä?  

Vahvuuksia voivat olla esimerkiksi: sinnikkyys, ystävällisyys, ryhmätyötaidot, urheus, uteliaisuus, luovuus, rehellisyys, innokkuus, reiluus, vaatimattomuus, itsensä arvostaminen, muiden kunnioittaminen, toiveikkuus, kiitollisuus, huumorintaju, anteeksiantavuus, harkitsevaisuus, oppimisen ilo, toisten kannustaminen, ennakkoluulottomuus, tiedonhalu, kekseliäisyys. Lisäksi vahvuuksia voivat olla asia ja tekemiset, joista kukin pitää eniten tai jotka ovat itselle tärkeitä, esimerkiksi leikkien keksiminen, jalkapallon pelaaminen, piirtäminen tai unelmoiminen.  

Pohtikaa yhdessä, miten omia vahvuuksia voisi käyttää lapsen oikeuksien edistämiseen ja lapsen oikeuksista kertomiseen.  

5. Laittakaa valmiit kuvat esille ja järjestäkää vahvuuksien näyttely muille ryhmille tai huoltajille. Laittakaa esille myös lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen oikeuksien sopimuksen saatte esimerkiksi tilattavana julisteena tai tulosteena.

6. Halutessanne voitte jatkaa tehtävää koulussa tai kotitehtävänä: Kirjoittakaa tai kertokaa omista piirroksistanne tarinoita, joissa vahvuudet tulevat esiin. Tarinat voivat liittyä mihin tahansa arkiseen, ajankohtaiseen tai satumaiseen tapahtumaan tai kertomukseen.