Lukutaidon merkitys on korvaamattoman suuri

Lukutaito on oppimisen ja kehittymisen edellytys. Se on tutkitusti myös avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin, sillä lukeva ihminen osaa paremmin huolehtia niin omasta kuin lastensa terveydestä ja turvallisuudesta. Lukutaito edistää myös tasa-arvoa ja demokratiaa, sillä lukeva ihminen pystyy hankkimaan tietoa ja osallistumaan yhteiskuntaan. Lisäksi lukutaito vahvistaa kulttuuristen oikeuksien toteutumista.

Lukutaidon merkitys on korvaamattoman suuri, ja sen vuoksi oikeus juuri lukutaitoon on kirjattu useaan ihmisoikeussopimukseen.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus huomioi lukutaidon merkityksen sekä yksilölle, että yhteiskunnalle. Sopimus velvoittaa valtiot huolehtimaan siitä, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kehittyä omaan täyteen mittaansa, ja määrittääkin koulutuksen tavoitteeksi lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täyden kehittämisen.

Sopimukseen on myös kirjattu ylevä tavoite siitä, että sopimusvaltiot poistaisivat, kansainvälisen yhteistyön keinoin, tietämättömyyden ja lukutaidottomuuden koko maailmasta.

Yhteiskuntien monimutkaistumisen ja teknologian kehityksen vuoksi myötä lukutaidolta vaaditaan aiempaa enemmän: vaaditaan monilukutaitoa. Tämä tarkoittaa kykyä lukea, tulkita, arvioida ja tuottaa erilaisia tekstejä erilaisissa yhteyksissä. Lukutaito ei olekaan koskaan valmis, vaan taitoa tulee koko ajan vahvistaa.

Lukutaito ei ole vain yksilön ilo ja oikeus, vaan yhteiskuntien voiman lähde. Lukuinnon ja -taidon tasa-arvoinen edistäminen on kaikkien meidän tehtävä, ja myös koituu meidän kaikkien parhaaksi.