Siirry sisältöön

Lukutaito nyt – miksi lukutaito on lapselle tärkeä taito?

Nykyinen tietoyhteiskuntamme vaatii ihmisiltä entistä parempia taitoja ymmärtää erilaisia tekstejä. Yli 500 miljoonaa maailman 10-vuotiaista lapsista ei kuitenkaan osaa lukea. Minkälainen merkitys lukutaidolla on 2020-luvun lapselle?

Maija Puska Artikkeli
Maija Puska
Kaksi koululaista tutkii VR-laseja koululuokassa.
© UNICEF/UN0610409

Suomen kouluissa puhutaan perinteisen lukutaidon sijaan yhä useammin monilukutaidosta. Sillä tarkoitetaan tiedon tulkitsemisen, tuottamisen ja arvioimisen taitoja. Lapset kohtaavat päivittäin monenlaisia mediatekstejä, esimerkiksi videoita ja mainoksia. Hyvä lukutaito mahdollistaa sen, että ihminen osaa tarkastella eri muodoissa esitettyä tietoa kriittisesti. 

Lukutaidottomuudella viitataan siihen, ettei ihmisellä ole mekaanista lukutaitoa, eli kykyä yhdistää äänteitä sanoiksi ja sanoja virkkeiksi. Mekaaninen lukutaito on kuitenkin vasta lukutaidon ensimmäinen askel. Se luo pohjan uusien asioiden oppimiselle, luetun ymmärtämiselle, ajattelun kehittymiselle, tunteiden ilmaisemiselle, tiedonhaun taidoille ja monille muille taidoille, joita muuttuva maailma ihmisiltä vaatii. 

Monilukutaito on tiedon tuottamista ja tulkitsemista 

Mitä enemmän ja nopeammin tietoa on tarjolla, sitä monipuolisempaa lukutaitoa ihmiset tarvitsevat. Monilukutaitoinen ihminen osaa arvioida kriittisesti erilaisia tekstejä ja etsiä tietoa eri lähteistä, sekä ymmärtää monimutkaisia syy- ja seuraussuhteita. Esimerkiksi sosiaalisen median videoiden tai digitaalisten pelien tarinoiden tulkitseminen vaatii erilaisia taitoja ja mediakriittisyyttä kuin vaikkapa oppikirjojen lukeminen. 

Nyky-yhteiskunnassa ihmisten mielipiteisiin pyritään myös vaikuttamaan esimerkiksi valheellisella informaatiolla tai rajoittamalla objektiivisen tiedon saamista. Yli puolella maailman lapsista ei kuitenkaan ole mahdollisuutta harjoitella lukemista ja mediakriittisyyttä digitaalisissa ympäristöissä. 

Monilukutaidon kehittymisen kannalta on tärkeää, että lapset harjoittelevat tiedon tuottamista, muokkaamista, esittämistä ja arvioimista erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä erilaisten välineiden avulla. Esimerkiksi omien videoiden kuvaaminen, lautapelien pelaaminen, sarjojen katselu sekä kavereiden kanssa viestittely sosiaalisessa mediassa tukevat lapsen lukutaidon kehittymistä. Mikään näistä harrastuksista yksinään ei kuitenkaan takaa sitä, että lapsi oppisi taitavaksi lukijaksi. 

Lukutaito on avain tulevaisuuteen 

Ihmisten lukutaito jakautuu epätasa-arvoisesti. Suurin osa maailman lukutaidottomista ihmisistä elää köyhyydessä ja sotien keskellä. Köyhimmissä maissa vain 5 % lapsista oppii lukemaan. Samanaikaisesti tunnistetaan, että lukutaito edistää rauhaa, yhdenvertaisuutta ja demokratiaa.  

YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus saada tietoa, ilmaista oma mielipiteensä ja käydä koulua. Lukutaidon avulla lasten taidot vaikuttaa omaan elämäänsä ja itselleen tärkeisiin asioihin paranevat. Lisäksi myötätuntotaidot sekä taidot tunnistaa ja sanoittaa erilaisia tunteita kehittyvät lukutaidon myötä. 

Lasten lukutaito kehittyy parhaiten, kun he pääsevät kouluun ja saavat laadukasta opetusta. Parhaimmillaan koulu tarjoaa lapselle puitteet kasvaa ja kehittyä kohti omaa potentiaaliaan.  

 

Julkaistu 6.4.2023