Miksi kaikki koululaiset eivät opi lukemaan?
Se, että lapsi pääsee kouluun, ei vielä takaa, että hän oppisi lukemaan. Mitä voisimme tehdä paremmin, jotta kaikki koulua käyvät lapset saavuttaisivat riittävän lukutaidon tason?
Jos koululainen ei opi lukemaan, hänen on vaikea oppia muitakaan koulussa opetettuja taitoja. Kokosimme kolme haastetta, jotka hankaloittavat lasten lukutaidon kehittymistä kouluissa – ja keinoja, joilla UNICEF työssään pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin.
Haaste 1: Koulujen toimintakulttuuri ja puutteet opetuksen laadussa
Puolet maailman koululaisista eivät osaa lukea, kirjoittaa tai laskea kunnolla. Oppimista kouluissa vaikeuttavat monet syyt: puutteelliset tilat, oppikirjat ja koulutarvikkeet, epäpätevät opettajat, ulkoa oppimiseen perustuvat opetusmetodit ja suuret luokkakoot.
Ratkaisu 1: Laadukas opetus
Laadukas opetus edellyttää turvallista ja ystävällistä ympäristöä, päteviä ja motivoituneita opettajia sekä opetusta kielillä, joita opiskelijat ymmärtävät. Se edellyttää myös, että koululaisten oppimistuloksia seurataan ja että ne otetaan huomioon opetuksessa.
UNICEF vaikuttaa päättäjiin, jotta he kehittävät koulutuksen laatua. Autamme myös opetusviranomaisia ja paikallisyhteisöjä rakentamaan koulujärjestelmiä, jotka takaavat kaikille lapsille ilmaisen, laadukkaan perusopetuksen ja turvalliset opetustilat.
Haaste 2: Digitaalisen yhdenvertaisuuden haasteet
Noin kahdella kolmasosalla maailman kouluikäisistä lapsista ei ole internetyhteyttä kodeissaan, mikä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan tehdä kotitehtäviä ja kehittää digitaalisia taitojaan. Myös se, että digitaalisia oppimisympäristöjä kehitetään usein valtakielillä, sekä digitaalisten opetusvälineiden ja opetusmateriaalien epätasa-arvo eri koulujen välillä lisäävät oppimisen eriarvoisuutta.
Ratkaisu 2: Tukea digitaitojen oppimiseen
Digitaalisten taitojen oppiminen on välttämätöntä nykymaailmassa toimimisen sekä oppimisen kannalta. UNICEF tukee lasten digitaitojen kehittymistä, digitaalisten opetusmenetelmien käyttöönottoa ja etäopiskelun mahdollisuuksia erityisesti maailman köyhimmissä maissa, joissa lasten digitaidot jäävät helposti jälkeen muun maailman digitaalisessa kehityksessä.
Haaste 3: Opiskelu vieraalla kielellä
Moni lapsi käy koulua kielellä, joka ei ole heidän äidinkielensä. Kun lapsi ei saa opetusta omalla äidinkielellään, lukemaan oppiminen vaikeutuu ja hidastuu. Lapsen voi lisäksi olla vaikea saada koulusta tai omasta yhteisöstään riittävää tukea opiskelulle. Tilanne on usein noidankehä: kun lapset eivät saa opetusta omalla äidinkielellään, he eivät myöskään voi opiskella oman kielensä opettajiksi.
Ratkaisu 3: Kielitietoinen opetus
Kielten merkitys lapsen identiteetin kehittymisessä ja yhteiskuntaan kiinnittymisessä on suuri. Kielitietoinen opetus tarkoittaa, että lapsen tietoisuutta itsestään kielten käyttäjänä tuetaan ja että hänen omaa äidinkieltään kunnioitetaan. Omalla äidinkielellä opiskelu tukee myös vähemmistökielien säilymistä.
UNICEF tekee vaikuttamistyötä, jotta yhä useampi lapsi saisi opiskella omalla äidinkielellään tai kielitietoisesti. Lisäksi UNICEFin tuella toimitetaan esimerkiksi eri kielisiä kirjoja koulukirjastoihin, jotta lapset saavat lukea erilaisia tekstejä omalla äidinkielellään.
Suomen UNICEF on tuottanut yhteistyössä Moomin Charactersin kanssa lukutaidon merkitystä käsittelevän oppimateriaalin koulujen käyttöön.
