Näin puhut lapsen kanssa kouluarvioinnista

Kouluvuoden päättyessä odotetaan jo lomaa. Samalla kouluarviointi ja -arvosanat voivat aiheuttaa monessa lapsessa ja aikuisessa niin iloa, huolia kuin kysymyksiäkin. Näiden vinkkien ja näkökulmien avulla voit keskustella lapsen kanssa kouluarvioinnin herättämistä ajatuksista ja kysymyksistä.  

1. Tutustukaa yhdessä lapsen oikeuksiin

Lasten ja nuorten ihmisoikeudet määritellään kaikkia alle 18-vuotiaita koskevassa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksessa. Se on lasten oma ihmisoikeussopimus, joka koskee kaikkia maailman lapsia. Lapsen oikeuksia ovat esimerkiksi oikeus koulunkäyntiin, leikkiin ja lepoon, ruokaan ja juomaan ja omiin mielipiteisiin. Jokaisella lapsella on oikeus kuulla ja keskustella lapsen oikeuksista.   

Koulutodistus kertoo siitä, kuinka hyvin oppilas on oppinut ne asiat, joita kouluvuoden aikana on harjoiteltu. Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin.

Lapsen kanssa voi puhua siitä, että kouluarviointi ei lisää tai vähennä kenenkään arvoa. Jokainen lapsi on arvokas omana itsenään eikä sitä voi vähentää tai viedä pois. Jos lapsi tuntee epäonnistuneensa, häntä voi tukea itsemyötätunnon harjoittelussa ja epäonnistumisen tunteen käsittelyssä muistuttamalla, että kouluarvosanat eivät määrittele hänen arvoaan.  

2. Tunnistakaa lapsen vahvuudet

Jokainen lapsi on ainutlaatuinen. Keskustele lapsen kanssa vahvuuksista ja tue omien vahvuuksien tunnistamista. Vahvuudet voivat olla ominaisuuksia, kykyjä ja taitoja, jotka saavat meistä parhaat puolet esille ja ovat hyväksi muille. Vahvuuksia voivat olla esimerkiksi sinnikkyys tai ryhmätyötaidot. Vahvuuksia voivat olla myös asiat ja tekemiset, joista pitää eniten tai jotka ovat itselle tärkeitä, esimerkiksi leikkien keksiminen tai jalkapallon pelaaminen.  

Kouluarviointi on osaamisen mittaamista eivätkä kaikki ihmisen vahvuudet, kyvyt ja osaaminen mahdu aina mittareihin. Kaikki vahvuudet eivät näy kouluarvioinnissa. Voitte miettiä, millaisia vahvuuksia lapsella on koulun lisäksi kotona, harrastuksissa ja kavereiden kanssa. Vahvuuksia tunnistamalla voi vahvistaa lapsen minäkuvaa. Omista vahvuuksistaan kannattaa olla ylpeä. 

3. Muistuta lasta siitä, että kouluarviointi ei kohdistu persoonaan

YK:n Lapsen oikeuksien sopimus takaa jokaiselle lapselle oikeuden yhdenvertaiseen kohteluun. Jokaisella lapsella on myös oikeus käydä koulua. Yhteiset arviointiperusteet on laadittu, jotta mahdollisimman yhdenvertainen oppiminen sekä oppimisen edistymisen seuraaminen olisi mahdollista.  

Lasta voi muistuttaa siitä, että kouluarviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Kouluarvioinnin tarkoitus on viestiä oppilaalle hänen edistymisestään ja osaamisestaan. Osaamista ei verrata muihin oppilaisiin vaan yleisiin osaamista kuvaaviin kriteereihin sekä oppilaan omaan edistymiseen. Joskus osaamista voi jäädä näyttämättä syystä tai toisesta, tai osaaminen voi vielä kehittyä. Arviointi ei siis välttämättä kerro osaamisen suunnasta, ainoastaan yhden kouluvuoden tai lukukauden tilanteesta. 

4. Keskustelkaa koulunkäynnin tarkoituksesta

Lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta koulunkäynnin tarkoitus ei ole korkeimpien arvosanojen tavoittelu, vaan lapsen oikeus kasvaa täyteen mittaansa.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on ihmisoikeus käydä koulua. Koulutuksen tulee edistää ihmisoikeuksien, lapsen vanhempien sekä oman ja muiden kulttuurien kunnioittamista. Myös arvioinnin tarkoitus on tukea näitä tavoitteita. 

Lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoitus on turvata lapsen oikeuksien toteutuminen. Kun lapsen oikeudet toteutuvat, lapsi voi kasvaa täyteen mittaansa. Koulutuksen tulee pyrkiä kehittämään lapsen kasvua täyteen mittaansa.  

5. Miettikää yhdessä mukavaa tekemistä lomalle tai vapaa-ajalle

Koulunkäynti on tärkeä osa lapsen elämää. Lapsen oikeuksien sopimukseen on kirjattu myös jokaisen lapsen oikeus lepoon ja leikkiin, vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.

Lapsen kanssa kannattaa keskustella myös levon ja vapaa-ajan merkityksestä omalle hyvinvoinnille ja kasvulle. Myös niiden kautta voi löytää omia vahvuuksiaan ja oppia uusia taitoja. Lepokin on taito, jota voi harjoitella. Lepo, leikki ja vapaa-aika ovat myös tärkeitä itsessään. Ihmisarvoa ei tarvitse ansaita kouluarvosanoilla, sen saa jokainen lapsi.