Siirry sisältöön

Blogi: Ukrainan lapset tarvitsevat rauhan

Pommeja, ilmahälytyksiä, kodista pakenemista, etäopiskelua, epävarmuutta ja stressiä – kaksi vuotta sitten alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttaa ukrainalaisten lasten elämään kaikilla osa-alueilla.

Maija Liakka Näkökulma
Lapsi ja UNICEFin työntekijä tuhoutuneen rakennuksen edessä.
© Oleksandr Vasylenko / UNICEF

Sota vaikuttaa kaikkiin Ukrainan lapsiin. Miljoonat lapset ovat joutuneet jättämään kotinsa, Ukrainassa elää tällä hetkellä 3,7 miljoonaa maan sisäistä pakolaista, ja noin 6 miljoonaa ukrainalaista on paennut ulkomaille, heistä suurin osa on lapsia ja naisia. Monen lapsen isä tai muu läheinen on rintamalla, kouluja ja sairaaloja on tuhoutunut pommituksissa, lisäksi päivittäiset ilmahälytykset ja median sotakuvasto muistuttavat lapsia sodasta jatkuvasti.

Vierailin joulukuussa tutustumassa UNICEFin työhön Odessan ja Mykolaivin alueella Eteläisessä Ukrainassa. Sota on vaikuttanut huomattavasti molempiin alueisiin. Yhteensä 1,5 miljoonaa ihmistä on alueilla humanitaarisen avun tarpeessa. Lisäksi Mykolavin alue on yksi maan eniten miinoitetuista alueista ja edelleen jatkuvien pommitusten kohteena. UNICEF tukee lasten pitkäkestoista hyvinvointia panostamalla erityisesti koulunkäyntiin ja mielenterveyteen.

Huolestuttavat vaikutukset lasten mielenterveydelle

Sota varjosti monen ukrainalaisen lapsen elämää jo ennen vuotta 2022. Kaksi vuotta Itä-Ukrainan sodan alkamisen jälkeen tehty tutkimus ukrainalaisten nuorten (11-17v) mielenterveydestä osoittaa, että sodan alueella asuvat ukrainalaisnuoret kärsivät traumaperäisestä stressihäiriöstä, ahdistuneisuudesta ja masennuksesta huomattavasti todennäköisemmin kuin sota-alueen ulkopuolella eläneet ukrainalaisnuoret. UNICEFin tämänhetkisen arvion mukaan 1.5 miljoonaa ukrainalaislasta on vaarassa kärsiä masennuksesta, ahdistuksesta ja traumaperäisestä stressistä.

Erityisesti perheen ja muiden läheisten tuki suojaa lapsia ja nuoria traumaperäiseltä stressihäiriöltä. Se, että monet lapset asuvat erillään normaalista elinympäristöstään, lisää mielenterveyden haasteiden riskiä. Vuonna 2023 UNICEFin mielenterveystyö tavoitti 2,5 miljoonaa ihmistä Ukrainassa.

Sophia ja Valeria äitinsä kanssa. Kuva: Oleksandr Vasylenko / UNICEF.

Yksi mielenterveyden tukimuodoista on UNICEFin tukemat Spilno-keskukset, jotka tarjoavat lapsille ja perheille turvallisen, lapsiystävällisen tilan. Tapasin Odessan Spilno Child Spot-keskuksessa siskokset Sophian (10) ja Valerian (7) sekä lasten äidin Annan. Perhe pakeni Khersonin kaupungista sodan alkaessa, ja he asuvat nyt maan sisäisinä pakolaisina Odessassa. Perheen koti Khersonissa on tuhoutunut Venäjän iskussa, ja vaikka he haluaisivat palata, ei se ole mahdollista, ainakaan vielä.

Tällä hetkellä siskokset Sophia ja Valeria ovat etäopetuksessa, ja iloitsivat Spilno-keskuksen järjestämästä askarteluaktiviteetista, joka järjestettiin iltapäivällä. Erilaisten aktiviteettien lisäksi keskuksissa tarjotaan muun muassa psykososiaalista tukea, terveysneuvontaa ja tukea sosiaalipalveluiden saamiseen.

Koulunkäynnin haasteet

Odessan alueella sijaitsevassa Chornomorskin kaupungissa koulussa monet koulunkäynnin haasteet tulevat näkyväksi. Lapset käyvät koulua kahdessa vuorossa, koska väestönsuojaan mahtuu vain noin puolet oppilaista kerralla. Mahdollisuus osallistua lähipetukseen on lapsille kuitenkin tärkeä. Sodan takia vain noin kolme neljästä koululaisesta Ukrainassa on täysin lähiopetuksessa. UNICEFin tuella on kunnostettu väestönsuojia ja suojattu ikkunoita rikkoutumista vastaan, mahdollistaen oppilaille turvallisen koulupäivän.

Kaiken kaikkiaan sota on vaikuttanut yli 5 miljoonan ukrainalaisen lapsen koulunkäyntiin. Yli 2000 koulua on vahingoittunut tai tuhoutunut pommituksissa, monissa kouluissa opiskelu ei ole turvallista esimerkiksi puuttuvan väestönsuojan takia. Koulujen kapasiteettia kuormittavat myös maan sisäiset pakolaiset. Ennen Venäjän hyökkäyssotaa kouluissa siirryttiin etäopetukseen koronapandemian takia. Poikkeusaika vaikutti negatiivisesti lasten mielen hyvinvointiin ja oppimiseen . Yhteensä monet lapset ovat olleet nyt 3-4 vuotta etäopetuksessa.

Dasha (9v) ja Misha (8v) käyvät Chornomorskin koulua. Kuva: Oleksiy Filippov/UNICEF.

Ilmahälytyksen tullessa Dasha ja Misha ottavat opiskelutarvikkeensa ja siirtyvät koulun väestönsuojaan jatkamaan opiskelua, kunnes hälytys loppuu. Molemmat heistä ovat mieluummin oppimassa koulussa kuin etäopetuksessa, koska koulussa he tapaavat myös ystäviään sekä kertovat oppivansa paremmin.

Dashan ja Mishan lisäksi muutkin Ukrainassa tapaamani lapset kertoivat, että lähiopetus on heille mieluisampaa kuin etäopiskelu. Etäopetuksessa olevat lapset taas toivoivat pääsevänsä kouluun. Samaa toivovat vanhemmat, jotka kertoivat etäopiskelun vaikuttavan negatiivisesti lasten mielenterveyteen ja sosiaalisiin taitoihin.


Ilmahälytyksen aikana lapset opiskelevat väestönsuojassa. Kuva: Oleksiy Filippov/UNICEF.

Pitkittyneen etäopetuksen kuormittavuus lasten mielen hyvinvoinnin ja sosiaalisten suhteiden kannalta on iso haaste, minkä lisäksi oppimisen vaje on kasvanut suureksi. Hiljattain julkaistujen PISA-testien mukaan, ukrainalaisten tulokset ovat heikentyneet kaikissa tutkituissa taidoissa verrattuna edellisiin tuloksiin vuodelta 2018. Ukrainalaiset lapset ovat keskimäärin jäljessä OECD keskiarvoa 1.5 vuotta matematiikassa ja lukutaidossa 2.5 vuotta.

Jos läsnäopetus ei ole mahdollista, on tärkeää että lapsella on mahdollisuus ja välineet osallistua etäopetukseen mahdollisimman hyvin. UNICEF on tukenut lasten etäopetusta mm. jakamalle kannettavia tietokoneita erityisen heikoimmassa asemassa oleville lapsille, kuten esimerkiksi pienituloisille perheille, maan sisäisille pakolaisille ja perheille, joissa on vammainen lapsi. 

Polina ja hänen ätinsä ovat maan sisäisiä pakolaisia Mikolayvin alueelta. He tulivat yhdessä hakemaan kannettavan tietokoneen lainaan UNICEFilta. Polinan isä on tällä hetkellä rintamalla. Kuva: Oleksandr Vasylenko / UNICEF.

Chornomorskin koululle kannettavaa tietokonetta hakemaan saapunut Polina (9v) kertoi, että osallistuisi mieluummin läsnäopetukseeen, jotta näkisi muita lapsia, mutta tällä hetkellä se ei ole mahdollista. Tähän saakka Polina oli käyttänyt äitinsä matkapuhelinta etäopiskeluun, ja oli nyt tyytyväinen saadessaan tietokoneen lainaan UNICEFilta.

Tapaamani ukrainalaiset lapset toivovat rauhaa, isän paluuta rintamalta, ystävien näkemistä – ja ylipäänsä normaalia elämää ja tulevaisuutta.

Ukrainalaisten lasten on pitänyt olla vahvoja viimeisten vuosien aikana, mutta ukrainalaisten sinnikkyydestä ja toivosta huolimatta on selvää, että sota jättää pitkät jäljet lapsiin, ja koko Ukrainan yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen. Tämän vuoksi tärkeää, että Ukrainan lapsia ei unohdeta, vaan tuki lapsille ja investointi heidän tulevaisuuteensa jatkuu vahvana.

Suomen UNICEFin erityisasiantuntija Maija Liakka vieraili Ukrainassa joulukuussa 2023.

 

Auta, lahjoita Ukrainan lasten tueksi

 

Julkaistu13.2.2024