Artikkeli rauhankasvatuksesta
Tie kohti väkivallatonta tulevaisuutta
UNICEFin ja CMI - Martti Ahtisaari Peace Foundationin materiaali
Tämän artikkelin avulla pääset tutustumaan rauhankasvatuksen perusperiaatteisiin ja siihen, mitä rauhankasvatus on.
Rauhankasvatus on kasvatuksen ja koulutuksen muoto, jonka tavoitteena on edistää rauhanomaista vuorovaikutusta, ristiriitojen ja konfliktien ratkaisemista sekä väkivallattomuutta yhteiskunnassa. Se perustuu ajatukseen, että ihmisten välinen yhteistyö, yhteisymmärrys ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen luovat perustan rauhalle.
Rauhankasvatus juontaa juurensa 1900-luvulle, jolloin se kytkeytyi usein pasifistisiin liikkeisiin ja kansainvälisiin rauhanjärjestöihin. Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä rauhankasvatuksella oli erityinen merkitys, kun kansainvälinen yhteistyö ja rauhantyö nousivat esiin. 1970-luvulta lähtien koulut alkoivat käsitellä rauhan ja konfliktien teemoja opetuksessa, ja 1990-luvulta alkaen rauhankasvatus on kuulunut osaksi opetussuunnitelmaa.
CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation, joka perustettiin vuonna 2000, toimii aktiivisesti rauhankasvatuksen parissa. Erityisesti järjestön Ahtisaari-päivät tuovat rauhan teemat kouluihin. CMI:n perusajatuksena on, että konfliktit voidaan ratkaista neuvottelujen ja dialogin avulla. Tämä ajatus tukee rauhankasvatuksen keskeisiä tavoitteita: moraalisen ja sosiaalisen vastuun kehittämistä sekä kulttuurirajat ylittävää ymmärrystä. Rauhankasvatuksen käytännön tavoitteena on opettaa yksilöitä ja yhteisöjä ratkaisemaan ristiriitoja keskustelun avulla ennen kuin ne kehittyvät väkivaltaisiksi konflikteiksi.
Miksi rauhankasvatus on tärkeää?
Rauhankasvatusta tarvitaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla, koska ristiriitoja ja konflikteja syntyy niin yksilöiden kuin valtioiden välillä. On tärkeää ymmärtää ero ristiriidan ja konfliktin välillä. Ristiriita syntyy, kun kahden osapuolen toiveet ja näkemykset ovat erilaisia, eivätkä ne voi toteutua yhtä aikaa. Pahimmillaan ristiriidat voivat kärjistyä konflikteiksi, joissa väkivallan uhka kasvaa. Ristiriidan ja konfliktin ero piilee juuri siinä, että konfliktissa on väkivallan mahdollisuus.
Ristiriidat ja konfliktit ovat väistämättömiä, minkä vuoksi olennaiseksi osaksi muodostuu niiden ratkaiseminen. Se vaatii taitoja ja kykyä reflektoida omia käsityksiä rauhasta ja konfliktista. Jotta väkivalta voidaan estää, meidän on muutettava tapa, jolla ymmärrämme rauhan ja konfliktien ratkaisun. Rauhankasvatus auttaa oppilaita oppimaan nämä taidot ja antaa heille valmiuksia käsitellä ja ratkaista ristiriitoja rauhanomaisesti.
Kouluissa luodaan rauhanrakentajia
Koulussa konfliktit voivat syntyä esimerkiksi väsymyksestä, kulttuurisista eroista tai tiedon puutteesta. Koulussa nämä konfliktit tarjoavat kuitenkin loistavan mahdollisuuksia oppimiseen, mikäli ne käsitellään oikein. Tämä vaatii opettajilta taitoa käsitellä konflikteja rakentavasti, jotta oppilaiden sosiaaliset taidot kehittyvät ja heidän kykynsä käsitellä tulevia ristiriitoja vahvistuu. Opettajat ovatkin ilmaisseet tarvetta ja halukkuutta kouluttautua syvemmin rauhankasvatukseen sekä konfliktinratkaisutaitoihin. Samalla nuorten keskuudessa konfliktitilanteiden määrä on kasvanut.
Hyvin ratkaistu konfliktitilanne koulussa edellyttää kaikkien osapuolten tunteiden ja tarpeiden huomioimista sekä puolueetonta ja oikeudenmukaista kohtelua. Samat periaatteet toimivat myös laajemmassa mittakaavassa valtioiden välisissä rauhanprosesseissa. Rauhankasvatusta tulisi toteuttaa aktiivisesti ja jatkuvasti kouluissa, ei vain silloin, kun ristiriitoja ilmenee. Yksinkertaisimmillaan rauhankasvatus tarkoittaa päivittäistä yhteistyötä, ajattelua ja dialogia luokkahuoneessa, mikä kehittää oppilaiden taitoja ja asenteita rauhanomaisiin ratkaisuihin.
Vastaa alla oleviin kysymyksiin:
- Miksi kouluissa opetetaan rauhankasvatusta?
- Miksi rauhankasvatus on tärkeää nimenomaan nuorille? Pohdi kolme asiaa.
- Miten ristiriidan- ja konfliktinratkaisutaidot auttavat sinua omassa arjessasi?