Tavoitteet:  

• Huomata, tunnistaa ja arvostaa omaa ja ryhmän kielellistä moninaisuutta.   
• Tarkastella ja pohtia kieltä ja kielen merkitystä ajattelulle, tunteille ja vuorovaikutukselle.   
• Havainnoida kielenkäytön tilanteita, kieleen liittyviä piirteitä ja sanastoa.  

Ohje: 

1. Tässä tehtävässä on erityisen tärkeää huomata, että kukaan oppilas tai opettaja ei ole osaamiensa kielien tai edes omien kotikieliensä edustaja tai asiantuntija. Tehtävässä tulee varmistaa, että kukaan ei joudu epämukavan erityishuomion kohteeksi tai ryhmästä eritellyksi ominaisuuksiensa tai taustansa vuoksi.   

2. Katsokaa video "Lumoava lukutaito -oppimateriaali: Kielet ovat rikkaus", jolla kuulette keskustelun eri kielillä ja kuvailutulkattuna. 

3. Keskustelkaa videon katsomisen jälkeen yhdessä:  

• Tunnistitteko kaikki videon kielet? Osaatteko videon kieliä?  
• Tunnistitteko videolta joitakin sanoja eri kielillä? (Esim. kiitos, anteeksi)
• Mitä eri kieliä tiedätte?   
• Mitä eri kieliä teidän ryhmässänne osataan?   
• Mitä kieliä haluaisitte osata?  
• Miksi ohjelmia kuvailutulkataan?
• Tunnetteko viittomia tai viittomakieltä?   
• Entä koodikieliä, joilla ohjelmoidaan tietokoneita?   
• Osaatteko lukea nuotteja? 
• Onko joku ryhmässänne joskus kehittänyt salakielen ja -kirjoituksen?  
• Mitä mieltä olette sanonnasta “Musiikki on sanaton kieli”?  
• Mitä luulette sanan “tunnekieli” tarkoittavan?  

4. Laatikaa ryhmänne yhteinen sanakirja. Listatkaa osaamillanne tai valitsemillanne kielillä ilmaisuja, joita käytätte koulussa tai kotona päivittäin. Voitte täydentää listaustanne sanakirjasta tai internetistä esimerkiksi sellaisilla kielillä, joita haluaisitte oppia tulevaisuudessa.   

Ryhmän yhteisen sanakirjan voi koota esimerkiksi sähköisesti diasarjaksi, julisteeksi tai taululle.   

Arvostakaa ryhmänne kieliä ja pitäkää kokoamaanne sanakirjaa esillä ja eri kieliä mukana arjessa.  

Kun listaatte sanoja, tutkailkaa, mitä eri kieliä ryhmässänne jo osataan puhua ja arvostakaa eri kieliä. Kielten osaaminen on tärkeää, jotta osaa ilmaista itseään haluamallaan tavalla.   

Tehtävä soveltuu myös kotikielen opiskeluun tai S2-tunnille, joissa sanakirjan voi tehdä omalla kotikielellä ja etsiä sanoille suomenkieliset vastineet.  

5. Kun olette koonneet ryhmänne yhteisen sanakirjan, pohtikaa yhteisesti, miten eri kielien osaaminen ja arvostaminen liittyy lapsen oikeuksiin. Voitte pohtia asiaa esimerkiksi näiden lapsen oikeuksien kohdalla: 

• Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia. (artikla 13)  
• Lapsella on oikeus saada tietoa. (artikla 13)  
• Lapsella on oikeus saada tietoa esim. television, radion ja lehtien välityksellä. Valtiolla on velvollisuus rohkaista tiedotusvälineitä tuottamaan lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevaa aineistoa. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta. (artikla 17)  
• Lapsella on oikeus käydä ilmaiseksi peruskoulua. (artikla 28)   
• Koulutuksen tulee edistää ihmisoikeuksien, lapsen vanhempien sekä oman ja muiden kulttuurien kunnioittamista. (artikla 29)  
• Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus omaan   kulttuuriin, uskontoon ja kieleen. (artikla 30) 

6. Voitte halutessanne käsitellä kieliä UNICEFin Tunnevekottimen avulla jatkotyöstönä tai kotitehtävänä. Kirjoittakaa Tunnevekottimen avulla sähköinen kirje, jonka voi osoittaa huoltajalle, sisarukselle, kummille, opettajalle tai itselleen. Voitte tutustua Tunnevekottimen käyttöön etukäteen ohjevideon avulla. 

Tunnevekotin on Suomen UNICEFin tuottama maksuton verkko-oppimateriaali, jonka avulla harjoitellaan tunteiden ilmaisemista kirjoitetun tekstin, GIF-animaatioiden ja emojien avulla. Tunnevekottimen avulla voidaan kirjeiden muodossa kertoa esimerkiksi kotiväelle koulussa käsitellyistä aiheista. Tunnevekottimesta on käytettävissä myös ruotsinkielinen versio.