Rauhan rakentajat

Koulunkäynti tuo lapsen ja nuoren elämään rutiinia, sosiaalisia suhteita ja pysyvyyttä. Koulussa lapsi oppii tärkeitä elämässä tarvittavia perustaitoja.

Sodan keskellä koulut voivat vaurioitua ja koulunkäynti voi olla turvatonta ja katkonaista. Sotaa pakenevalla lapsella tai nuorella koulu jää kotipaikkakunnalle ja koulunkäynti voi keskeytyä pitkäksi aikaa. 

Pakolaisleirillä väliaikainen koulu on lapsille oppimisympäristön lisäksi paikka, jossa voi tavata muita lapsia. Koulu tuo myös arkirytmin, joka lisää turvallisuudentunnetta. 

Vesi on elämän perusedellytys. Keskimäärin ihminen tarvitsee päivässä juomiseen, ruoanlaittoon ja peseytymiseen 15 litraa vettä. 

Kriisin keskellä vesihuolto ei välttämättä toimi kunnolla ja juomavedestä voi olla pulaa. Veden käyttöä joudutaan säännöstelemään, jotta vettä riittäisi jokaiselle edes vähän. Peseytyminen voi olla vaikeaa ja sanitaatiotilat voivat olla puutteelliset. Likaisen veden ja huonon hygienian levittämät taudit uhkaavat nopeasti erityisesti lapsia. 

Leikki ja sosiaaliset suhteet ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin avaintekijöitä. 

Kriisin myötä lapsen tai nuoren arki voi muuttua ja kavereiden tapaaminen voi vaikeutua. Kriisin keskellä lapsille on tarjolla vain vähän turvallisia paikkoja, joissa leikkiä. Perheen paetessa sotaa lapsi tai nuori voi joutua eroon kavereistaan.

Konfliktissa sosiaali- ja terveydenhuolto voi romahtaa. Terveyspalveluihin pääsy voi olla haastavaa, minkä seurauksena sairastuneet ja loukkaantuneet eivät saa tarvittavaa hoitoa.  

Lisäksi lapset voivat jäädä ilman elintärkeitä rokotteita esimerkiksi tuhkarokkoa vastaan.

Kriisien keskellä ruokaa on tarjolla niukasti ja lapsia uhkaa aliravitsemus. Aliravitsemus voi vaikuttaa pysyvästi lapsen kasvuun ja kehitykseen.  

Riittävä elintaso tarkoittaa, että ihmiselle on tarjolla elintärkeät tavarat ja palvelut. Riittävä elintaso tuo turvaa arkeen. 

Sodassa perheen omaisuus, kuten koti, voi tuhoutua. Lisäksi mahdollisuudet tehdä työtä ja ansaita rahaa heikentyvät. Poikkeusolojen vuoksi ruoan kasvatus tai maahantuonti voi vaikeutua ja aiheuttaa lapsille aliravitsemusta. Kriisien pitkittyessä köyhyys lisääntyy ja elintaso laskee. 

Moni lapsi ja nuori kokee kodin turvallisena paikkana. Sodan keskellä perheiden kodit saattavat tuhoutua pommituksissa tai perhe voi joutua jättämään kotinsa turvattoman tilanteen vuoksi. 

Osa pakenevista lapsista joutuu eroon perheestään. Perheenjäseniä voi myös kuolla sodassa. Vanhemman tai huoltajan menettäminen on raskasta henkisesti. Lisäksi se voi pakottaa lapsen tai nuoren töihin ja keskeyttämään koulun. 

Hyvä mielenterveys on tärkeä voimavara. Lasten ja nuorten hyvää mielenterveyttä tukevat tutkitusti leikki ja hyvät kaverisuhteet. 

Kriisit heikentävät mielenterveyttä. Turvattomuudentunne voi tuntua esimerkiksi ahdistavana olona. Kriisien keskellä ei monesti ole tarjolla terveydenhuoltoa eikä tukea mielenterveyden haasteisiin. Kriisioloissa ilolle, levolle ja leikille on vähemmän tilaa ja nuoret voivat joutua eroon kavereistaan. 

Aluksi määritellään konfliktin osapuolet ja tilanteen kärjistymiseen johtaneet asiat. Osapuolten välisiä suhteita on tärkeää ymmärtää eri näkökulmista. Konflikteilla voi olla erilaisia syitä, ja erityisesti osapuolten halut ja tarpeet on hyvä selvittää.

Lisäksi tulee selvittää, onko konfliktia yritetty ratkaista aikaisemmin sekä konfliktin laajuus ja sen vaikutukset. Nämä tiedot keräämällä saadaan kattava kokonaiskuva tilanteesta.   

Neuvotteluissa on tärkeää saada selville, mitä osapuolet haluavat saavuttaa. Kun neuvottelut käynnistetään, asetetaan yhteiset säännöt, tavoitteet ja sovitaan aikataulusta.

Rehellinen keskustelu ja kaikkien osapuolten kuunteleminen on tärkeää. Apuna voidaan käyttää tarvittaessa ulkopuolista henkilöä, eli rauhanvälittäjää. Välittäjän tulee olla täysin puolueeton, jotta kaikki osapuolet voivat luottaa häneen. 

Keskustelujen seurauksena laaditaan selkeä sopimus, josta käy ilmi rauhan ehdot ja rauhan ylläpitämiseen liittyvät vaatimukset. On tärkeää, että osapuolet ymmärtävät ja hyväksyvät sopimuksen ja sitoutuvat noudattamaan sitä.

Sopimukseen tulee kirjata kaikki tarvittavat yksityiskohdat, jotta ei jää tilaa väärinkäsityksille. Sopimuksen toteutumiselle ja seurannalle tehdään aikataulu. Sopimuksen tulee noudattaa kansainvälisiä lakeja ja asiaan kuuluvia määräyksiä. 

Rauhansopimus on onnistunut, kun kansalaisten elämä paranee. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että alueen työllisyys paranee ja lapsikuolleisuus vähenee. Kun tavallisen ihmisen elämä paranee, syyt konfliktin uudelleenkärjistymiselle vähenevät.

On tärkeää tarkistaa säännöllisesti, miten sopimus toimii. Tarvittaessa sopimukseen voidaan tehdä muutoksia. Jatkuvan keskustelun avulla tuetaan rauhan pysyvyyttä. 

Olet lähdössä perjantaina ulos kavereiden kanssa. Sinun täytyy olla kotona kuitenkin viimeistään kymmeneltä. Mielestäsi tämä on aivan liian aikaisin. Miten sinun kannattaisi toimia?  

Pyri rauhalliseen keskusteluun. Yritä perustella mielipiteesi ja tee vastaehdotus. On tärkeää pyrkiä kuuntelemaan vastapuolta ja osoittaa, että ymmärrät heidän näkökulmaansa. Jos tilanteessa herää voimakkaita tunteita, ottakaa aikalisä. Kun tilanne on rauhoittunut, keskustelkaa asiasta uudelleen ja pyrkikää löytämään kaikille sopiva ratkaisu. 

Huoltajasi ovat sitä mieltä, että vietät liikaa aikaa ruudun äärellä. He haluavat vähentää ruutuaikaa ja sulkea kaikki laitteet klo 20 mennessä. Mielestäsi ruutuaikaasi ei tarvitse vähentää. Miten toimisit? 

Voit näyttää ja kertoa, mitä teet puhelimella tai tietokoneella. Perustele oma näkökantasi. Pyri olemaan rauhallinen. Tuo esille, että ymmärrät heidän huolensa liiallisesta ruutuajasta. Pohdi myös rehellisesti, olisiko jokin osa ruutuajastasi sellaista, jota olisi hyvä vähentää. Ehdota, että voisitte yhdessä pohtia sopivan ruutuajan määrän. 

Perheen aikuiset ovat sitä mieltä, että kotitöihisi sisällytetään kodin jokaviikkoinen imurointi. Mielestäsi huoneesi imurointi pitäisi riittää, koska teet muitakin kotitöitä, kuten uloilutat koiran. Miten sinun kannattaisi toimia? 

Ovatko perheen aikuiset tuoneet esiin, miksi haluavat lisätä kotitöitäsi? Voit herättää keskustelua kysymällä asiasta ja tuoda myös esiin, että teet mielestäsi jo paljon. Pyri asettumaan heidän tilanteeseensa. Tee vastaehdotus ja perustele se. Voit esimerkiksi ehdottaa, että imuroit kerran kuukaudessa tai pohdi, onko jokin toinen kotityö, jonka tekisit mieluummin. 

Ystäväsi pyysi sinua yökylään. Toinen ystäväsi sai kuitenkin ilmaiset liput konserttiin ja pyysi sinua mukaan. Haluaisit lähteä konserttiin, mutta et haluaisi aiheuttaa pahaa mieltä kenellekään. Miten sinun kannattaisi toimia? 

Pyri avoimeen ja rehelliseen keskusteluun kummankin ystäväsi kanssa. Kuuntele myös heidän näkökulmaansa. Tuo esiin, että haluat löytää ratkaisun, johon kaikki ovat tyytyväisiä. Voit kysyä, voisiko yökylän järjestää toisena päivänä tai voiko konserttiin mennä toisena päivänä.  

Teette luokkakaverin kanssa esitelmää. Hän haluaisi aiheeksi tunnetun jalkapallojoukkueen, mutta aihe ei kiinnosta sinua ollenkaan. Ehdottamasi aihe ei kelpaa kaverille eikä yhteistä sopivaa aihetta tunnu löytyvän. Välinne kiristyvät ja molemmat ovat pahantuulisia. 

Kunnioita toisen mielipidettä. On ihan ok, että olette asiasta eri mieltä. Keskustelkaa syistä, miksi haluatte juuri kyseiset aiheet. Voitte kysyä apua ja ideoita aiheeseen esimerkiksi opettajalta tai luokkakaverilta. Voi olla myös hyvä antaa tilanteen rauhoittua ja pohtia aihetta seuraavana päivänä uudestaan.