Mitä rauhankasvatus on?
Rauhankasvatuksen tavoitteena on edistää rauhanomaista vuorovaikutusta, ristiriitojen ratkaisemista ja väkivallattomuutta yhteiskunnassa.
Rauhankasvatuksen juuret juontavat 1900-luvun alkuun. Varhaiset rauhankasvatuksen muodot liittyivät usein pasifistisiin liikkeisiin ja kansainvälisiin rauhanjärjestöihin.
Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä kansainvälinen yhteistyö ja rauhantyö korostuivat rauhankasvatustyössä. 1970-luvulla kouluissa alettiin kiinnittää enemmän huomiota rauhan ja konfliktien käsittelyyn opetuksessa.
Suomen koulujen opetussuunnitelmaan rauhankasvatuksen teemat ovat kuuluneet 1990-luvulta lähtien.
Sosiaalisen vastuun merkitys rauhankasvatuksessa
Rauhannobelisti presidentti Martti Ahtisaari perusti CMI - Martti Ahtisaari Peace foundationin vuonna 2000. CMI on järjestö, joka ehkäisee ja ratkaisee konflikteja.
Järjestön perusideana on ajatus siitä, että konfliktit voidaan ratkaista neuvottelujen ja dialogin avulla. Käytännön tavoite on opettaa yksilöitä ja yhteisöjä toimimaan niin, että ristiriidat voidaan ratkaista puhumalla ennen kuin ne kärjistyvät väkivaltaisiksi konfliktikeiksi.
Miksi rauhankasvatus on tärkeää?
Rauhankasvatustyötä tarvitaan, sillä ristiriitoja ja konflikteja muodostuu niin kouluissa oppilaiden välille kuin globaalisti valtioiden välille. On tärkeää tehdä erottelu arjen ristiriidan ja konfliktin välille.
Ristiriitatilanne syntyy osapuolte toiveiden ja näkemysten ollessa erilaiset siten, että ne eivät voi toteutua samaan aikaan. Ristiriitatilanne voi pahimmassa tapauksessa kärjistyä konfliktiksi, jolloin väkivallan uhka kasvaa.
Rauhankasvatus ja lapsen oikeudet
Opetussuunnitelman lisäksi myös kansainväliset sopimukset, kuten Lapsen oikeuksien julistus lisäävät velvoitetta toteuttaa rauhakasvatusta. Lapsen oikeuksien sopimus kertoo:
“Yhdistyneiden Kansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisen perusoikeuksiin, arvoon ja merkitykseen ja ovat päättäneet edistää sosiaalista kehitystä ja parempia elinoloja vapaammissa oloissa”.
Koulu, rauhankasvatus ja konfliktinratkaisu
Kouluissa konflikteja voi syntyä esimerkiksi väsymyksen, väärinymmärrysten tai tiedon puutteen takia.
Konfliktit ja ristiriidat voivat luoda mahdollisuuden oppimiskokemuksille, joissa oppilaiden sosiaaliset taidot ja kyvyt käsitellä konflikteja kasvaa.
CMI ja Opetushallitus kartoittivat vuonna 2020 opettajien ja oppijoiden tarvetta konfliktinratkaisutaitojen kehittämiselle ja asian käsittelemiselle oppijaryhmissä. Kyselyn tulokset osoittivat, että opettajilla on tarve oppia aiheesta lisää ja että oppijoilla on tarve päästä käsittelemään aihetta kouluympäristössä.
Samanaikaisesti tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi nuorten väkivaltarikosten määrä on kasvanut merkittävästi. Tarve kodin, järjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle väkivallan ennaltaehkäisemiseksi on suuri.
Rauhankasvatus koulujen arjessa
Hyvin ratkaistu ristiriita- tai konfliktitilanne edellyttää kaikkien osapuolten tarpeiden ja tunteiden kohtaamista sekä oppilaiden puolueetonta ja yhdenvertaista kohtelua. Nämä samat elementit pätevät myös valtioiden välisessä rauhanprosessissa.
Rauhankasvatusta on tärkeää toteuttaa kouluissa aktiivisesti, systemaattisesti ja jatkuvasti, eikä vasta ristiriitatilanteiden ilmetessä.
Yksinkertaisimmillaan rauhankasvatus on ajattelemista, toimimista sekä dialogia, eli päivittäistä yhteistyötä luokkahuoneessa.