Rauhankasvatus opetussuunnitelmassa
Opetussuunnitelma velvoittaa opettamaan globaali- ja rauhankasvatusta kouluissa.
Sodat ja konfliktit ovat tulleet lähemmäs lasten kokemusmaailmaa esimerkiksi sosiaalisen median kautta. On tärkeää antaa lapsille mahdollisuus käsitellä niiden herättämiä tunteita.
Lisäksi opetuksessa tulisi käsitellä ristiriitojen sekä konfliktien ratkaisemisen keinoja sekä niiden ennaltaehkäisyä.
Dialogi on avainasemassa erilaisten konfliktien, ristiriitojen ja riitatilanteiden selvittämisessä. On myös olennaista ymmärtää muita kulttuureita.
Näissä oppiaineiden sisällöissä voit hyödyntää oppimateriaalia
YHTEISKUNTAOPPI
- S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta
- S2 Demokraattinen yhteiskunta
- S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen
HISTORIA
- S2 Ihmiset muuttavat maailmaa
- S4 Suurten sotien aika
- S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret
USKONTO (EVANKELIS-LUTERILAINEN)
- S2 Uskontojen maailma
- S3 Hyvä elämä
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
- S1 Katsomus ja kulttuuri
- S2 Etiikan perusteita
- S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus
SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS
- S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
- S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
MAANTIETO
- S2 Ajankohtainen ja muuttuva maailma
- S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla
TERVEYSTIETO
- S3 Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuurit
Rauhankasvatuksen sisältöihin viittaavat OPS:n kohdat
Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Näistä yksi keskeisin on YK:n Lapsen oikeuksien sopimus.
Lapsen oikeuksien sopimus antaa perusopetukselle oikeudellisen perustan. Sopimuksen mukaan lasten kanssa työskenteleviä velvoittavat sopimuksen yleisperiaatteet.
Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään sekä yksilölliseen, ruumiilliseen, henkiseen, hengelliseen, moraaliseen ja sosiaaliseen kehittymiseen.
Arvokasvatus
Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalit tietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa.
Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti.
Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyö luovat turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta.
Sivistys, tasa-arvo ja demokratia
Sivistykseen kuuluu taito käsitellä pyrkimysten ja todellisuuden välisiä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista.
Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä.
Kulttuurinen moninaisuus rikkautena
Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut ja muotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa.
Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista, kasvua aktiivisiksi toimijoiksi sekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle.
Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa. Asioita opitaan näkemään toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin.
Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle.
Ihmisoikeudet
Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen. Perusopetus kasvattaa oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen ja puolustamiseen.
Perusopetus kartuttaa inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Inhimillinen pääoma koostuu osaamisesta ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta.
Perusopetuksen tehtävänä on myös ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavana muutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti.
Lähteet: