UNICEF: Turvapaikanhakijalasten kuulemista ei pidä rajoittaa uskontoasioihin
Maahanmuuttoviranomaisten tulkinta lasten oikeudesta tulla kuulluksi on liian kapea. UNICEF on huolissaan siitä, että lapsen oikeuksien sopimus on unohtunut Suomen turvapaikkapolitiikassa.
Julkisuuteen tullut Maahanmuuttoviraston ohje kristinuskoon kääntyneiden perheiden alle 12-vuotiaiden lasten kuulemisesta herättää ihmetystä Suomen UNICEFissa.
On hyvä, että Maahanmuuttovirasto pyrkii laajentamaan lasten kuulemista, mutta ohjeistuksessa on ongelmana kuulemisen liittäminen vain uskontoon.
- Se, että lapsia kuultaisiin juuri uskonnosta, on outoa, koska Suomessa lapsen uskonnosta päättävät hänen huoltajansa. Lapsen oikeuksien sopimuksessakin tunnistetaan tältä osin vanhempien ja laillisten huoltajien rooli. Toivommekin, että ohjeistusta korjattaisiinkin siihen suuntaan, että maahanmuuttovirasto pyrkii kehittämään lasten kuulemista yleensä, sanoo Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
Hetemäki muistuttaa myös, että lasten kuuleminen vaatii erityisosaamista sitä enemmän, mitä vaikeammista asioista ja nuoremmista lapsista on kysymys. Koska kyseessä ovat erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset, lastensuojeluviranomaisella tulisi olla suurempi rooli lasten kuulemisessa.
Suomi rikkoo lapsen oikeuksien sopimusta
Suomen UNICEF on erittäin huolestunut siitä, että Suomi ei riittävästi huomioi YK:n lapsen oikeuksien sopimusta turvapaikkapolitiikassaan. Tästä on seurannut se, että Suomi on rikkonut lapsen oikeuksia niin lainsäädännön tasolla kuin yksittäisissä turvapaikkapäätöksissäkin. Keskeinen ongelma on puutteellinen lapsen edun harkinta.
UNICEF on pyrkinyt vaikuttamaan lainsäädäntöön ja käytäntöihin lapsenoikeusperustaisen turvapaikkapolitiikan puolesta. Tämä ei valitettavasti ole tuottanut tulosta. Esimerkiksi viimeisimmät muutokset ulkomaalaislakiin ovat lapsen oikeuksien sopimuksen vastaisia. Muutokset ovat muun muassa rajoittaneet turvapaikanhakijalasten oikeusapua turvapaikkaprosessissa ja asettaneet perheenyhdistämiselle toimeentuloedellytyksen.
- Nämä muutokset tehtiin kiireessä reaktiona Suomen mittapuulla suuriin turvapaikanhakijamääriin. Nyt muutokset pitää yhtä kiireesti arvioida uudestaan, sillä perheet ja lapset maksavat niistä aivan liian kovaa hintaa, Hetemäki sanoo.
- Suomella on varaa huolehtia hyvin turvapaikanhakijalasten oikeuksien toteutumista, sillä juuri Suomella – lasten hyvinvoinnin mallimaalla - olisi kaikki edellytykset onnistua tässä tehtävässä.
