UNICEFin kysely: Suomalaiset haluavat yritykset lailliseen vastuuseen lapsityön käytöstä
Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, ettei Suomessa tulisi myydä lapsityöllä tai muuten epäinhimillisissä työoloissa tuotettuja tuotteita.
Lapsityö ei ole hävinnyt maailmasta, vaikka yritysten vapaaehtoinen vastuullisuus on nousussa. Maailman työjärjestö ILOn arvion mukaan maailmassa on edelleen 152 miljoonaa lapsityöläistä.
Lapsityön käyttö on yleistä etenkin maataloudessa, kuten puuvilla- ja kaakaoviljelmillä ja alihankintaketjujen alimmilla portailla.
Suomen UNICEF kysyi suomalaisten kuluttajien näkemyksiä vastuullisuudesta. IROResearch Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi tuhat suomalaista.
Kuluttajat tuomitsevat vahvasti
ihmisoikeuksien rikkomisen
UNICEF pyysi kuluttajia vastaamaan väitteeseen ”Ostamani tuotteet eivät saa olla valmistettu lapsityöllä, pakkotyöllä tai muuten epäinhimillisissä työoloissa.”
Kuluttajat tuomitsevat vahvasti Suomessa myytävien tuotteiden valmistamisen ihmisoikeuksia rikkoen. 68 prosenttia vastaajista oli väitteen kanssa täysin ja 22 prosenttia osittain samaa mieltä.
- On merkittävä viesti kuulla 90 prosentin suomalaisista vaativan, ettei kaupoissa saa olla myynnissä vastuuttomasti tuotettuja tuotteita, sanoo Suomen UNICEFin yritysvastuuasiantuntija Irene Leino.
Vastuullinen kuluttaminen
on vaikeaa
Vastuullisten ostosten tekeminen on kuluttajalle hankalaa.
Lähes kaikkien vastaajien (96 %) mielestä kuluttajan on vaikeaa varmistaa, ettei hänen ostamiaan tuotteita ole valmistettu epäinhimillisissä työoloissa. 60 prosentin mielestä tuotteiden vastuullisuuden varmistaminen on erittäin vaikeaa, 36 prosentin mielestä melko vaikeaa.
- Tämä ei ole ollenkaan yllättävä tulos, sillä käytännössä kuluttajalla ei ole keinoja varmistaa, millaisissa oloissa hänen ostamansa tuotteet on valmistettu, Irene Leino toteaa.
Yritysten vapaaehtoiset
toimet eivät riitä
Useampi kuin kolme neljästä vastaajasta (78 %) oli sitä mieltä, että yritykset tulisi velvoittaa lailla huolehtimaan, että tuotteet valmistetaan ihmisoikeuksia kunnioittaen. Vain 16 prosenttia vastaajista katsoi, että yritysten vapaaehtoiset toimet riittävät.
Suomalaisten näkemykset tukevat vahvasti syksyllä käynnistynyttä Ykkösketjuun-kampanjaa. Se ajaa Suomeen lakia, joka vastuuttaisi kuluttajien sijasta yritykset huolehtimaan tuotannon ihmisoikeusvaikutuksista.
Ehdotetun lain myötä yritysten olisi selvitettävä toimintansa ihmisoikeusriskit omassa toiminnassa ja alihankintaketjuissa, myös Suomen rajojen ulkopuolella. Jos ihmisoikeusrikkomuksia ilmenee, yritysten olisi korjattava ne.
Myös kansainvälinen tutkimus
todistaa lain tarpeellisuuden
Tuore kansainvälinen tutkimus selvitti 100 tunnetun kansainvälisen yrityksen todellisia toimia ihmisoikeuksien kunnioittamisessa maataloudessa sekä vaate- ja kaivannaisteollisuudessa.
Vaikka tulokset ovat hieman paremmat kuin edellisenä vuonna, tutkimus osoittaa, että muutos on hidasta. Suurin osa yrityksistä saa edelleen todella huonon arvosanan toimistaan ihmisoikeuksien huomioimisessa.
Yritykset vaikuttavat
miljardin lapsen elämään
UNICEFin arvioiden mukaan yritysten kansainväliset tuotantoketjut vaikuttavat eri tavoin noin miljardin lapsen elämään.
Lapsityö on vaikutuksista puhutuin. Lapsityöllä tarkoitetaan työtä, joka on haitallista lapsen kehitykselle tai koulunkäynnille.
- Vanhempien työolot ja palkka vaikuttavat lasten elämään. Liian pienellä palkalla työskentelevän vanhemman lapsi ei ehkä pääse kouluun tai saa riittävää terveydenhoitoa, Leino huomauttaa.
Ykkösketjuun-kampanjan takana on yhteensä yli sadan suomalaisen yrityksen ja järjestön joukko, muun muassa Fazer, Finlayson, Kesko, Kotipizza, SOK, Sampo Group ja Ensto sekä Perheyritysten liitto. Myös Suomen UNICEF on mukana kampanjassa.
Lisätietoja
Irene Leino, yritysvastuuasiantuntija, Suomen UNICEF, 050 347 5485, [email protected]
Ykkösketjuun-kampanjan kotisivu: https://ykkosketjuun.fi
Tutkimuksen toteutti IROResearch. Tiedonkeruu tapahtui internetissä IROResearchin valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Tutkimukseen vastasi tuhat suomalaista aikuista, ja tiedot kerättiin loka-marraskuun vaihteessa 2018. Tutkimuksen virhemarginaali on +/- 3,2 prosenttiyksikköä.