Maailman lapset menettäneet miljardeja koulutunteja
UNICEFin tuore raportti osoittaa, että koronapandemia on vaikuttanut lasten koulunkäyntiin rajusti. Menetetyt koulutunnit syventävät oppimisen kuilua ja vaarantavat lapsen kehityksen.
UNICEF on selvittänyt koronapandemian ja koulusulkujen vaikutuksia lasten koulunkäyntiin. Tuoreesta raportista ilmenee, että 147 miljoonalta lapselta on viimeisten kahden vuoden aikana jäänyt saamatta yli puolet koulutunneista. Maailmanlaajuisesti lapset ovat menettäneet miljardeja oppitunteja.
Tällä hetkellä koulut ovat 23 maassa edelleen kokonaan tai osittain suljettuina. Näissä maissa asuu 405 miljoonaa kouluikäistä lasta, joiden koulunkäynnin jatkuvuus on nyt uhattuna. Mitä pidempään lapset ovat poissa koulusta, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että he eivät enää palaa koulun penkille.
- Koululla on valtava merkitys lapsen kehityksessä. Jos se vaarantuu, kyse ei ole ainoastaan oppimistulosten vajeesta, vaan vajeesta kokonaisvaltaisessa kasvussa: turvallisuudessa, osallisuudessa ja sosioemotionaalisissa taidoissa, Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki sanoo.
Koulutuksen tila kehno
jo ennen pandemiaa
Ala- ja yläkouluikäiset lapset, jotka eivät pääse kouluun, kuuluvat yhteiskunnan haavoittuvimpiin, ja heillä on suurin riski syrjäytyä. Vaikka näiden lasten tilanne on huonoin, koulunkäyntikään ei aina takaa, että perusasiat opitaan.
UNICEF huomauttaa, että opetuksen tila oli monin paikoin kehno jo ennen pandemiaa.
- Meillä oli jo ennen pandemiaa enemmän sellaisia lapsia, jotka eivät opi koulussa, kuin kokonaan koulun ulkopuolelle jääneitä lapsia. Maailmassa on huutava pula hyvistä opettajista, Hetemäki huomauttaa.
- Jokainen kriisi on myös mahdollisuus, ja tämän pandemian on sysättävä meitä kehittämään esimerkiksi sellaista digitaalista ja laadullista oppimista, joka tavoittaa jokaisen lapsen.
Opetuksen puute
suuri riski lapselle
Raportissa tutkituista maista ja alueista 32:ssa opetuksen taso oli jo valmiiksi niin vaatimaton, että lapsilta vie 7 vuotta saavuttaa sellainen lukutaidon perustaso, joka pitäisi omaksua kahdessa vuodessa. Matemaattisissa taidoissa perustasolle pääsy vaatisi tällä tahdilla jopa 11 vuotta.
14-vuotiaista kahdeksasluokkalaisista yli puolella oli raportin mukaan laskutaidot, jotka vastasivat toista luokkaa käyvien 7-vuotiaiden laskutaitoja.
- Kun oppimisen annetaan eriarvoistua tätä vauhtia, koulunkäynti ei enää tasoitakaan eroja lasten välillä. Tämä vaarantaa paitsi yksilön, myös yhteiskuntien koko kehityksen, Hetemäki toteaa.
Opetuksen puute tarkoittaa lapselle suuria menetyksiä ja suoranaisia uhkia. Sen lisäksi, että he eivät opi lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan, heiltä puuttuu koulun antama turvaverkko. He ovat vaarassa joutua erilaisten hyväksikäyttötapojen uhreiksi ja jäädä pystyvästi köyhiksi.
Apuasi tarvitaan - sijoita osinkotulojasi koulutukseen
Are children really learning? -raportti kokonaisuudessaan englanniksi.
