Kunta- ja aluevaalit ovat lasten hyvinvoinnin vaalit
Kunta- ja aluevaalit koskettavat joka ikistä Suomessa asuvaa lasta. Siksi lapsen paikka on äänestyskopissa.
Äänestä lasten ja nuorten hyvinvoinnin puolesta
Esimerkiksi mielenterveyden haasteet, päihteillä oireilu sekä kiusaaminen ja syrjintä vaarantavat lasten ja nuorten hyvinvointia. Ratkaisut näihin ongelmiin tehdään tai jätetään tekemättä kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Vaaleissa valittavien päättäjien tulee panostaa lasten ja nuorten palveluihin, jotta jokaisen lapsen hyvä arki voi toteutua. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään lasta ja nuorta.
Jokaiselle lapselle tukea mielen hyvinvointiin
Lasten ja nuorten mielenterveysoireilu on kasvanut viime vuosina. Jo reilu viidesosa 8.–9.-luokkalaisista kokee kohtalaista tai vakavaa ahdistuneisuutta. Nuorten itsemurhia tapahtuu Suomessa poikkeuksellisen paljon muuhun Eurooppaan verrattuna. Alueelliset erot avun saamisessa ovat suuria.
Lasten ja nuorten saatavilla pitää olla matalan kynnyksen mielenterveysapua, ja heidän arjessaan läsnä olevia ammattilaisia tulee kouluttaa vahvistamaan mielen hyvinvointia.
Minulla on ollut paha olo jo pitkään enkä tiedä, miten siitä pääsisi eroon.
Nuori UNICEFin kyselyssä, 2025
Tukea jokaiselle päihteillä oireilevalle lapselle
Sähkötupakan ja nikotiinipussien käyttö on yleistä nuorten keskuudessa, ja nuorten huumekuolemat ovat kasvussa. Moni nuori onkin huolissaan ikätovereidensa päihteiden käytöstä. Lapsille ja nuorille tarkoitettuja päihdepalveluja ei ole kattavasti tarjolla.
Lapsille ja nuorille tarkoitettuja päihdepalveluja pitää olla helposti saatavilla. Lapsia ja nuoria työssään kohtaavilla ammattilaisilla tulee olla osaamista tunnistaa päihteiden käyttö ja puuttua siihen.
Yleensä päihteistä saarnataan,
eikä juuri tarjota apua.
Nuori UNICEFin kyselyssä, 2025
Jokainen lapsi turvaan kiusaamiselta ja syrjinnältä
Lasten ja nuorten kokema kiusaaminen on kääntynyt kasvuun. Suomen UNICEFin kyselyssä nuoret nimesivät kiusaamisen ja syrjinnän yhdeksi suurimmista ongelmista elämässään. Esikouluikäisistäkin 40 prosenttia on kokenut kiusaamista. Ulkomaalaistaustaiset, pienituloisten perheiden lapset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat syrjintää ja kiusaamista enemmän kuin muut nuoret.
Kiusaamistilanteisiin pitää olla selkeät toimintatavat, lasten tunne- ja kaveritaitoihin pitää panostaa ja aikuisilla pitää olla osaamista tunnistaa kiusaaminen myös digiympäristöissä.
