Tämä selvitys käsittelee sitä, miten lasten tilanne ja näkökulma tulee huomioiduksi Ukrainan sotaa koskevassa uutisoinnissa. Selvityksen taustana on data siitä, kuinka usein ja millä sävyllä lapset ja nuoret on mainittu Ukrainan sotaa koskevassa verkkouutisoinnissa 1.4. – 31.12.2024.
Vuoden 2022 jälkeen Ukrainan sodasta on uutisoitu laajasti mediassa. Suomen UNICEFin teettämä selvitys analysoi, miten lasten ääni tulee huomioiduksi Ukrainan sotaa koskevassa uutisoinnissa.
Selvityksessä käytetty data
Tämän selvityksen taustamateriaalina on Suomen UNICEFin mediaseurantapalvelu Lianalta tilaama data ja analyysi. Selvitys tarkastelee ja analysoi lasten ja nuorten näkyvyyttä Ukrainan sotaan liittyvissä verkkoartikkeleissa aikavälillä 1.4. - 31.12.2024. Data on kerätty suomalaisista verkkomedioista LianaMonitor™-työkalulla. Aineisto koostuu medioiden julkaisemista artikkeleista, jotka sisältävät viittauksen sekä Ukrainan sotaan että lapsiin liittyviin avainsanoihin.
Mediaosumat
Tarkastelujakson aikana Ukrainan sotaa koskevia mediaosumia kertyi yhteensä 45 306, joista 2453:ssa mainittiin lapset ja/tai nuoret. Toisin sanoen alaikäiset mainittiin vain viidessä prosentissa Ukrainan sotaa koskevassa uutisoinnissa.
Suurin yksittäinen osumapiikki esiintyi viikolla 8.7.–14.7.2024, jolloin otsikoihin nousi Kiovan Ohmatdytin lastensairaalaan kohdistunut Venäjän isku.
Eniten lapsia koskevia mediasumia tuottivat suuret valtakunnalliset mediat, kolmen kärjessä Iltalehti, Yle.fi ja Ilta-Sanomat.
Keskeiset toimijat uutisoinnissa
Lapset ja nuoret olivat aktiivisia toimijoita vain noin neljässä prosentissa tarkastelujakson mediaosumista. Tämä tarkoittaa sitä, että vain noin neljässä prosentissa lapsia ja nuoria ja Ukrainan sotaa koskevissa uutisissa lapset tai nuoret pääsivät itse esittämään oman kantansa, esimerkiksi sitaattien muodossa.
Selvityksessä analysointiin mediaosumia, jotka käsittelevät Ukrainan sotaa ja alaikäisiä tai heihin liittyviä teemoja. Suurimmassa osassa näistä uutisista ja artikkeleista lapset ja nuoret ovat mainintana sivuroolissa, eli esimerkiksi lasten osuus mainitaan erillisenä lukuna kerrottaessa siviiliuhrien määrästä. Lasten ja nuorten rooli oli keskeinen noin, nämä artikkelit käsittelivät selkeästi lasiin ja nuoriin liittyviä asioita.
Suuri osa tarkastelujakson uutisoinnista liittyi sotatoimien seurauksiin ja viranomaisten raportoimiin tietoihin ja tilastoihin. Tässä kontekstissa lapset ja nuoret olivat usein uhreja muiden joukossa. Tietyt aiheet nostivat lasten roolin etusijalle, esimerkiksi huomattavasti lapsiuhreja vaatineet iskut.
Aktiivisimpia toimijoita lapsiin ja nuoriin liittyvissä mediaosumissa olivat viranomaiset ja poliitikot. Toisin sanoen uutisissa ja artikkeleissa mainitaan lapset ja nuoret, mutta he eivät itse ole äänessä erimerkiksi sitaattien muodossa, vaan tietoa ja kommentteja antavat viranomaiset ja poliitikot. Tämän tyyppiset sisällöt pitävät sisällään muun muassa raportointia poliitikkojen puheista tai tiedotustilaisuuksista sekä viranomaisten tiedotteita sodan tapahtumista.
Milloin lapset ja nuoret ovat keskeisessä roolissa?
Nuoret asettuivat keskeiseen rooliin etenkin artikkeleissa, jotka käsittelivät koulutusta ja psyykkistä hyvinvointia. Järjestöt ja yksityishenkilöt olivat huomattavia toimijoita näissä aiheissa. Tämä tarkoittaa sitä, että artikkeleissa tiedonantajina ja/tai haastateltavina olivat lapsia itseään useammin järjestöt tai järjestöjen edustajat sekä yksityishenkilöt, kuten opettajat ja vanhemmat.
Suomen UNICEFin johtopäätökset ja analyysi
On luonnollista, että mediassa uutisoidaan sodan käänteistä ja uhreista, mutta olisi tärkeää saada esiin myös sodan pitkäaikaiset vaikutukset siviileille ja erityisesti perheille ja lapsille. Lapset ovat sodan suurimpia kärsijöitä. Kolmas vuosi täysimittaista sotaa Ukrainassa on ollut lapsille vaarallisempi kuin aiemmat vuodet, lapsiuhrien määrä kasvoi vuonna 2024 jopa 50 prosentilla verrattuna vuoreen 2023. UNICEFin julkaiseman tutkimustiedon mukaan, joka viides lapsi on menettänyt viimeisen kolmen vuoden aikana läheisen sukulaisen tai ystävän.
Lasten ja nuorten mielenterveyshaasteet pahentuvat eristäytyneisyyden vuoksi. Teini-ikäisistä kolmannes kertoo tuntevansa olonsa niin surulliseksi ja toivottomaksi, että he ovat lopettaneet normaaleita aktiviteettejaan. Nämä tunteet ovat yleisempiä tytöillä. Jos ukrainalaisten lasten menetykset ja haasteet eivät saa näkyvyyttä mediassa, eivät ihmiset saa aiheesta tietoa. Lasten näkökulma ei tule huomioiduksi, jos siitä ei ole tietoa tarjolla.
Medianäkyvyys aktivoi ihmisiä toimintaan. Isot, uutiskynnyksen ylittävät tapahtumat, kuten Kahovkan padon tuhoutuminen kesällä 2023 ja heinäkuussa 2024 tapahtunut isku lastensairaalaan Kiovassa, näkyvät selkeinä piikkeinä lahjoituksissa. Tiedolla ja uutisoinnilla on iso merkitys ihmisten auttamishalulle. Jos humanitaarinen kriisi ei näy mediassa, eivät ihmiset myöskään lahjoita.