Lähes 50 miljoonaa lasta joutunut jättämään kotinsa konfliktien ja köyhyyden vuoksi

UNICEFin tuore raportti kertoo lapsipakolaisten määrän kaksinkertaistuneen kymmenessä vuodessa. Suomessa erityisesti perheenyhdistämisen kiristäminen vaarantaa pakenevien lasten oikeudet.

Uutinen

Joka 200. lapsi maailmassa on pakolainen. 28 miljoonaa lasta eri puolilla maailmaa on joutunut pakenemaan konflikteja ja väkivaltaa. Heistä 10 miljoonaa on pakolaisia, miljoona turvapaikanhakijoita ja 17 miljoonaa maiden sisäisiä pakolaisia.

Noin 20 miljoonaa lasta on joutunut jättämään kotinsa muista syistä, esimerkiksi köyhyyden, luonnonkatastrofien ja kasvavan epätasa-arvon vuoksi. Koska heidän oikeudellinen asemansa on epäselvä, he ovat erityisen suuressa vaarassa joutua esimerkiksi ihmiskaupan uhreiksi tai säilöönotetuiksi.

UNICEFin tuore raportti Uprooted: The growing crisis for refugee and migrant children kertoo tuoreet luvut maailman pakenevien lasten tilanteesta ja antaa suositukset heidän oikeuksiensa toteuttamiseksi.

Lapset yliedustettuina pakolaisten joukossa

Kolmannes maailman väestöstä on lapsia, mutta pakolaisista alle 18-vuotiaita on puolet. Lapsipakolaisten määrä on kaksinkertaistunut vuosien 2005 ja 2015 välillä.

Lähtömaina korostuvat Syyria ja Afganistan. Vuonna 2015 maailman lapsipakolaisista 45 prosenttia oli kotoisin näistä maista.

Uprooted -raportissa nimetään kuusi toimenpidettä pakenevien lasten suojelemiseksi:

pakolais- ja siirtolaislapsia on suojeltava hyväksikäytöltä ja väkivallalta
turvapaikanhakija- ja siirtolaislasten säilöönotto on lopetettava kehittämällä sille vaihtoehtoja
perheet on pidettävä yhdessä, sillä se on paras tapa suojella lapsia
kaikkien pakolais- ja siirtolaislasten tulee päästä kouluun ja heillä tulee olla pääsy terveys- ja muihin palveluihin
pakolaisuuden ja siirtolaisuuden taustalla oleviin syihin tulee puuttua
syrjinnän ja rasismin vastustamiseen tulee panostaa

Suomessa perheenyhdistämisen kiristäminen vaarantaa lapsen oikeudet

Suomeen saapui viime vuonna 32 476 turvapaikanhakijaa, kymmenen kertaa enemmän kuin vuonna 2014. Lapsia tulijoista oli 7 624 eli miltei joka viides.

Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki pitää viimeaikaisia ulkomaalaislain muutoksia monessa mielessä ongelmallisina lapsen oikeuksien kannalta.

Perheenyhdistämiskäytäntöjä on kiristetty vuodesta 2010 lähtien jo kolmesti. Viimeisimmällä lakimuutoksella toimeentuloedellytyksiä alettiin soveltaa myös kansainvälistä suojelua saavien perheenjäseniin. Esimerkiksi kaksi alaikäistä lastaan ja puolisonsa Suomeen haluavalta perheenkokoajalta edellytetään 2 600 euron kuukausituloja.

Hetemäen mukaan Suomi tietoisesti erottelee lapsia varallisuuteen perustuen takaamalla paremmin toimeentulevien vanhempien lapsille paremmat oikeudet. YK:n lapsen oikeuksien sopimus kuitenkin velvoittaa kohtelemaan kaikkia lapsia yhdenvertaisesti esimerkiksi huoltajien varallisuudesta riippumatta.

– Perhe on lapsen paras suoja, Hetemäki toteaa.

Alaikäisten säilöönotto tulisi kieltää yksiselitteisesti

Alaikäisten säilöönottoa ei ole Suomessa yksiselitteisesti kielletty. 15 vuotta täyttänyt, ilman huoltajaa tullut lapsi voidaan ottaa lyhyeksi aikaa säilöön, mikäli häntä koskeva maastapoistamispäätös on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi. Lapsi voidaan ottaa säilöön myös yhdessä perheensä kanssa.

Hallitus aikoo esittää yksintulleille, 15 vuotta täyttäneille lapsille säilöönoton vaihtoehdoksi asumisvelvoitetta vastaanottokeskuksessa.

– Tämä olisi parannus: asumisvelvollisuus olisi lapselle parempi kuin säilöönotto. Valitettavasti suunnitteilla ei kuitenkaan ole lasten säilöönoton kieltäminen, Hetemäki sanoo.

Lapsikaupan riski kasvaa myös Suomessa

Lapsikaupan riski Euroopassa on kasvanut yksinliikkuvien lasten määrän lisäännyttyä. Euroopassa turvapaikkahakemuksen jätti viime vuonna 96 000 yksinliikkuvaa lasta. Suomeen saapui viime vuonna yksin 3 021 lasta.

- Suomessa lapsikaupan riskiä lisäävät myös ulkomaalaislain muutokset, joilla turvapaikkaprosesseja nopeutetaan ja perheenyhdistämistä vaikeutetaan, Hetemäki sanoo.

Huolestuttavia arvioita lasten katoamisesta on julkaistu niin Euroopassa kuin Suomessakin. Maahanmuuttoviraston mukaan Suomessa on kadonnut 30 ilman huoltajaa tullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa vuodesta 2014 lähtien.

- Lapsikaupan uhrien näkökulmasta olisi välttämätöntä taata paperittomille pääsy terveydenhuoltoon.Matalan kynnyksen terveydenhuolto lisää selkeästi mahdollisuuksia kohdata mahdolliset lapsikaupan uhrit ja saada heidät avun piiriin, Hetemäki jatkaa.

Suomen ratifioima YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa harkitsemaan ensisijaisesti, mikä on lapsen etu. Yleinen lakimuutoksiin liittyvä ongelma on, että tätä harkintaa tehdään puutteellisesti.

- Viimeaikaisissa lakimuutoksissa lapsen edun harkinta on kuitattu huomioiduksi, mutta sitä ei ole perusteltu mitenkään. Lapsen edun arviointi ei voi olla mielivaltaista, Hetemäki toteaa.