Äitiyslomasta vientituote – kansainvälinen laskelma paljastaa jättisäästöt

Maailman suurimpiin kuuluva puhelinoperaattori Vodafone otti vuonna 2015 käyttöön 30 maata kattavan äitiysohjelman. Se tarjoaa työntekijöilleen vähintään 16 viikon palkallisen äitiysloman. Lisäksi töihin palaavat äidit saavat ensimmäisen puolen vuoden aikana täyden palkan 30 viikkotyötunnista.

Monessa kehittyvässä maassa Vodafonen äitiysohjelma tarkoittaa työehtoihin merkittävää parannusta. Yhtiön sadasta tuhannesta työntekijästä runsas kolmasosa on naisia.

Vodafonen päätös perustuu konsulttiyhtiö KPMG:n globaaliin laskelmaan, jonka mukaan yritykset joutuvat maksamaan 47 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa, kun niiden on palkattava uutta henkilökuntaa synnytyksen jälkeen työnsä jättävien äitien tilalle. 16 viikon äitiysloma täydellä palkalla maksaisi yrityksille sen sijaan vain 28 miljardia dollaria vuodessa. Vodafonen äitiysohjelman kaltainen ratkaisu voisi siis säästää yritysten kuluja yhteensä 19 miljardia dollaria joka vuosi.

”Oivallinen tapa viedä kestävää kehitystä”

Maailman mittakaavassa Suomi kuuluu edelläkävijämaihin työn ja perhe-elämän yhdistämisen tukijana.

Suomen UNICEFin yritysvastuuasiantuntija Irene Leino kannustaa kansainvälistyneitä suomalaisyrityksiä edistämään perheystävällisiä käytäntöjä muissakin toimimaissa. Leino vastaa nettipuheluun Indonesian Jakartassa, jossa hän on työskennellyt neljän kuukauden ajan UNICEFin Indonesian-toimistolla.

- Työntekijöiden perhe-elämän tukeminen on oivallinen tapa viedä kestävää kehitystä ja tukea tasa-arvoa ja lasten oikeuksia myös kehittyvillä markkinoilla, Leino huomauttaa.

Käytännössä suomalaisen yrityksen tulisi listata keskeisimmät vaatimuksensa perheystävällisyydestä ja edellyttää jokaiselta alihankkijaltaan niiden noudattamista.

Vähimmillään suomalaisyritysten tulisi vaatia, että kaikilla sen toimitusketjun työpaikoilla noudatetaan maan lakeja ja työehtosopimuksia. Alihankkijaa voi myös edellyttää laatimaan säädösten minimitason ylittäviä ohjeistuksia ja käytäntöjä tukemaan perheitä.

Vaikka maa ei olisi ratifioinut kansainvälisen työjärjestö ILOn äitiyssuojelusopimusta, alihankkijaa voi vaatia noudattamaan sen suosituksia. Erityisen tärkeää tämä on Leinon mielestä sellaisissa maissa, joissa esimerkiksi palkallisen äitiysloman pituus on vähemmän kuin ILOn edellyttämä 14 viikkoa.

Lisäksi ILO edellyttää, että raskaana olevat ja imettävät äidit eivät joudu työskentelemään oloissa, jotka voivat vahingoittaa äidin tai lapsen terveyttä. Työntekijää ei saa myöskään irtisanoa työpaikalta raskauden tai imetyksen takia.

Pienilläkin asioilla on merkitystä

- Yritykset voivat pienilläkin asioilla lisätä joustavuutta henkilöstönsä perheasioiden järjestämiseen, Irene Leino sanoo.

Parhaimmillaan äideille myönnetään kuuden kuukauden mittainen palkallinen äitiysloma, mutta työntekijää voi auttaa jo mahdollisuus pitää palkatonta vapaata äitiysloman jälkeen.

- Lisäksi alihankkijalta tulisi vaatia, että äideille taataan sama palkka ja samantasoinen asema kuin ennen äitiyslomaa, Leino sanoo.

Perheystävällisiin järjestelyihin kuuluu myös imetys- tai maidon pumppausmahdollisuus työpaikalla pienten vauvojen äideille. Näin päästään UNICEFin ja YK:n terveysjärjestö WHO:n suositukseen, jonka mukaan lapsen tulee saada täysimetystä vähintään kuusi kuukautta.

Perheystävällinen työnantaja kiinnittää huomiota myös siihen, että työntekijöiden lapsilla on mahdollisuus kunnolliseen päivähoitoon.

- Työnantajan järjestämä päivähoito antaa äideille mahdollisuuden olla lastensa kanssa, eikä lapsia tarvitse lähettää asumaan isovanhempiensa luokse usein tuhansien kilometrien päähän.

Vastuullinen yritys edistää myös työntekijöidensä lasten mahdollisuutta käydä koulua.

- Koulu ei saa jäädä väliin sen vuoksi, että vanhemmat asuvat työnsä vuoksi paikassa, josta on pitkä matka kouluun tai heikot kulkuyhteydet.

Leinon mukaan paras ratkaisu olisi, että yritys järjestäisi lapsille kuljetuksen lähimpään julkiseen kouluun ja tukisi koulua muutenkin, jolloin kaikki lähialueen lapset hyötyisivät tuesta.

- Työntekijöiden perheillä tulisi olla myös kohtuulliset mahdollisuudet käyttää terveydenhuollon palveluita.

Neste edellyttää perheystävällisyyttä

Öljynjalostusyhtiö Nesteellä ei ole omaa toimintaa kehittyvissä maissa, mutta se ostaa biopolttoaineen valmistuksessa käyttämäänsä palmuöljyä Indonesiasta ja Malesiasta.

- Edellytämme kaikilta raaka-aineen toimittajilta, että ne kunnioittavat haavoittuvien ryhmien, kuten lasten, nuorten ja naisten oikeuksia, Nesteen vastuullisuusjohtaja Johan Lunabba sanoo.

Lunabban mukaan alihankkijoiden odotetaan noudattavan myös YK:n suosituksia esimerkiksi äitiysloman minimiajasta.

- Äideillä tulee olla lisäksi mahdollisuus imettää vauvojaan työpaikalla. Edellytämme myös sellaisia työjärjestelyjä, jotka tuovat riittävästi joustavuutta lasten hoitoon. Yritysten on myös pidettävä huolta siitä, että henkilöstön lapsilla on mahdollisuus käydä koulua ja saada terveyspalveluja, Lunabba toteaa.

Ennen toimitussopimuksen tekemistä Neste tarkastaa jokaisen raaka-aineen tuottajan toimintaperiaatteet ja työolot. Sen jälkeen alihankkijoiden toimintaa valvotaan säännöllisillä auditoinneilla.

Lunabban mukaan raaka-aineen toimittajille tehdään selväksi, ettei yhteistyötä tehdä vastuuttomasti käyttäytyvien yritysten kanssa. Toisaalta kumppaneita tuetaan esille nousseiden epäkohtien korjaamisessa.

- Perheystävällisten käytäntöjen edistämisessä suurin haaste on erilaisten arvojen ja odotusten yhteensovittaminen. Neste ja meidän asiakkaamme odottavat, että työntekijöitä kohdellaan hyvin, mutta esimerkiksi Indonesiassa asian merkitystä ei ole vielä täysin ymmärretty. Asenteiden ja toimintatapojen muutos vie aikaa, Lunabba sanoo.

Kaikki hyötyvät

Irene Leino uskoo, että työntekijöiden perhe-elämän tukemisesta tulee yrityksille jatkossa yhä tärkeämpää.

- Lasten hyvinvoinnista huolehtiminen vähentää työntekijöiden poissaoloja ja lisää työntekijöiden sitoutumista työnantajaan.

Leino huomauttaa, että myös kuluttajien ja asiakasyritysten ostopäätöksiin vaikuttaa entistä enemmän se, miten vastuullinen yrityksen tuotantoketju on.

- Perheystävällisyys on jatkossa entistä tärkeämpi valtti uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Kehittyvillä markkinoillakin kilpailu osaavista työntekijöistä kovenee tulevina vuosina, Leino toteaa.

 ***

Teksti: Matti Remes
Kuva: Kiinalainen, Nanjingissa asuva Fiona onnistui imettämään poikaansa yli 2-vuotiaaksi, koska sai pumpata rintamaitoa työpaikallaan. © UNICEF/Kiina 2013/Jerry Liu

Lue lisää UNICEFin yritysvastuutyöstä

Ota yhteyttä: yritysvastuuasiantuntija Irene Leino, 050 347 5485, irene.leino(at)unicef.fi