Valinnanvapauslaki uhkaa lasten palvelujen yhdenvertaisuutta

Suomen UNICEF näkee sote-uudistukseen liittyvässä valinnanvapauslakiesityksessä monia ongelmia lasten ja nuorten kannalta.

Lakiesitys herättää kysymyksiä yhdenvertaisuuden toteutumisesta, vaikka kansalaisten hyvinvointierojen kaventaminen on eräs sote-uudistuksen keskeisistä tavoitteista.

Valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita tuottaisivat suunnitelmien mukaan julkiset eli maakunnan omistamat yhtiöt, yksityiset terveyspalveluyritykset ja järjestöt, jotka kaikki kilpailisivat keskenään. Maakunnan voi olla vaikea ohjata yksityisen sektorin palveluiden tuottajia tarpeeksi tehokkaasti toivottuun suuntaan. Monet uudistuksen tavoitteet, kuten kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien erojen kaventaminen,  palvelujen toimivuus sekä kustannusten hillitseminen voivatkin jäädä toteutumatta.  

Yhtenä riskinä on alueellisen eriarvoistumiskehityksen voimistuminen, sillä palvelujen saatavuus voi vaihdella alueittain. Lapsi ei päätä omasta asuinpaikastaan.

Esityksessä kaavailtu valinnanvapaus edellyttää myös palvelun tarvitsijalta osaamista, jota haavoittuvimmassa asemassa olevilla ihmisillä ei välttämättä ole. Malli suosisi niitä, joilla on yksiselitteisiä palvelutarpeita sekä kykyä arvioida palvelujen laatua.

Suomen UNICEF kannustaa kiinnittämään lain valmistelussa erityistä huomiota moninaisia ja pitkäaikaisia palveluja tarvitseviin lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Tällainen asiakasryhmä ovat esimerkiksi vammaiset lapset ja nuoret.

Lapsen etu huomioitava yksilökohtaisesti

Hallituksen lakiesityksessä ehdotetaan, että valinnanvapaus koskisi kansalaisia 12 ikävuodesta ylöspäin. Suomen UNICEF suosittelee ikärajan poistamista.

Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Vastuu lapsen tuesta ja huolenpidosta on ensisijaisesti hänen vanhemmillaan tai muilla huoltajillaan. Lasta ei tule sote-palveluiden asiakkaanakaan kohdella perheestään irrallisena yksilönä, joka joutuu yksin aikuisten maailmasta tulevien, isojen päätösten eteen. Toisaalta lapsella on oikeus ilmaista näkemyksenä iän ja kehitystason mukaisesti ja tulla kuulluksi oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa.

Lapsen edun toteutuminen vaatiikin näiden oikeuksien kokonaisharkintaa, eikä irrottamista toisistaan. Yksiselitteisin ikärajoin ei ole mahdollista huomioida lasten yksilöllisesti kehittyviä valmiuksia ja perheen kykyjä ohjaukseen.

Palvelujen yhdistämiseen kiinnitettävä huomiota

Suomen UNICEF korostaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivaan yhdistämiseen tulee kiinnittää uudistuksen valmistelussa huomiota.

Hallituksen oman kärkihankkeen, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteena on koota nykyisiä hajanaisia palveluja uusiksi, yhteen sovitetuiksi lapsi- ja perhelähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Esitetty valinnanvapauslainsäädäntö saattaa kuitenkin pirstoa palveluita entisestään. 

Suomen UNICEF esittää huolensa siitä, että valinnanvapausmalli heikentää nykyistä toimivaa ja kattavaa neuvolajärjestelmää . Uuden mallin mukaisessa neuvolatoiminnassa äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen etsivä työ vaikeutuisi ja perheiden tuen tarve havaittaisiin todennäköisesti nykyistä myöhemmin.

Suomen UNICEF ehdottaa, että neuvolat irrotetaan valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista.

Aikalisä tarpeen

Valinnanvapauden toteuttamiseen tarvitaan aikalisä. Perusoikeuksien toteutumiseen liittyvien riskien minimoimiseksi ensin tulisi toteuttaa muu osa sote- ja maakuntauudistuksesta ja vasta sen jälkeen valinnanvapauslaki huolellisesti valmistellen.

Valinnanvapauslain vaikutuksista lapsiin tulisi myös tehdä laaja ennakkoarviointi.

Lisätietoa

Suomen UNICEFin lausunto valinnanvapauslaista