Yritykset ja kehitys - yhteistyöllä kaikkia hyödyttävää bisnestä

Maaliskuun alussa UNICEF ja Suomen ulkoministeriö järjestivät Nairobissa, Keniassa, alueellisen tapahtuman ”Kuinka luodaan kestäviä ratkaisuja kumppanuuksien ja innovaatioiden avulla Itä-Afrikassa.” Mukana oli laaja joukko eri sektorien edustajia YK-järjestöistä alueellisiin suuryrityksiin sekä suomalaisia pienyrityksiä ja yliopistoja.

Keskustelun keskiössä oli ajatus jaetusta arvosta. Jaettu arvo syntyy, kun kumppanit yhdistävät vahvuutensa, jolloin aikaansaadaan sekä kaupallista arvoa että yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Kehitystoimijat ja yritykset pohtivat Nairobissa yhdessä, miten yhteistyöllä voidaan synnyttää jaettua arvoa. Lisäksi pohdittiin, miten kumppanuus tulee rakentaa, jotta jaettua arvoa syntyy, sekä miten innovaatiot voivat edistää yhteisiä tavoitteita.

Keskustelun taustalla ovat viime vuosina aikana globaalissa kehityspolitiikassa tapahtuneet suuret muutokset. Voidaan puhua selvästä kehitysparadigman muutoksesta, joka kulminoituu vahvasti yksityisen sektorin roolin muutokseen. Yritykset eivät enää ole vain kehitysyhteistyön rahoittajia, vaan vaikutusvaltaisia ja aktiivisia toimijoita globaalien kehitysongelmien, kuten köyhyyden, ratkaisijoina ja kehityspoliittisina vaikuttajina.

Muutos tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ratkaista monimutkaisia kehitysongelmia, joiden parissa järjestöt ovat vuosikymmeniä kamppailleet, usein yksin. Samalla se on kuitenkin herättänyt myös kriittisiä kysymyksiä: Miten yritysten perinteinen voitontavoittelu ja haavoittuvien ihmisryhmien, kuten lasten, oikeuksien edistäminen on yhdistettävissä? Voivatko yritykset saada aikaan pysyviä kehitysvaikutuksia? Onko yrityksillä ja järjestöillä kykyä toimia kumppaneina?

Vienninedistämistä ja yritysten roolin pohdintaa

Kehitysyhteistyön arkkitehtuurin muutos näkyy monien rahoittajamaiden kehityspoliittisissa linjauksissa ja rahoitusinstrumenteissa, muun muassa Isossa-Britanniassa, Hollannissa, Tanskassa ja Australiassa. Kehityspoliittinen trendi on tukea kansallisten yritysten pääsyä kehittyville markkinoille sekä pohtia yritysten roolia kehitysvaikutusten aikaansaamisessa.

Suomen kehityspolitiikka on seurannut tätä trendiä, ja yritykset halutaan mukaan aktiivisiksi toimijoiksi. Yksityisen sektorin roolia korostetaan työpaikkojen luomisessa, palveluiden tuottamisessa ja puhtaan teknologian levittämisessä. Myös suomalaisten yritysten viennin edistäminen kehittyville markkinoille on vahvasti maamme poliittisen johdon intresseissä.

Tämän hetkisen keskustelun ongelma on kuitenkin sen yksipuolisuus: mikäli yritykset nähdään kehitystä edistävinä toimijoina, on kehityksestä puhuttava laajemmin kuin vain vienninedistämisenä. Yksi avain yhteiseen ymmärrykseen on YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden myötä keskusteluun tullut ajatus jaetun arvon tuottamisesta ja kehitysvaikutusten aikaansaamisesta kumppanuuksien avulla.

Jaetun arvon keskeinen ajatus on, että yritysten kilpailukyky ja yhteisöjen hyvinvointi sekä kehitys ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Sen vuoksi yritysten on otettava toiminnassaan huomioon myös sosiaalinen kehitys osana kannattavaa liiketoimintamallia. Jaettu arvo syntyy, kun yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja valtion toimijat yhdistävät vahvuutensa tuottaakseen tuotteita, prosesseja ja palveluita, joilla on sekä kaupallista että sosiaalista arvoa. Näin kaikki osapuolet arvoverkostossa hyötyvät ja saavat lisäarvoa yhteistyön kautta.

”Doing good is good business”

UNICEFin aluetoimiston johtaja Leila Pakkala totesi avauspuheenvuorossaan Kenian tapahtumassa: ”Jaetun arvon periaatteesta on tulossa yhä keskeisempi tavoite, kun yksityisen sektorin toimijat pohtivat konkreettisia keinoja luoda niin yhteiskunnallisia vaikutuksia kuin edistää liiketoimintaansa. Samaan aikaan kehitystoimijat hakevat kehitysvaikutuksia kumppanuuksista yritysten kanssa – ’doing good is good business’.”

Kenialaisen Safaricomin edustaja Stephen Chege totesi puheenvuorossaan, että vuorovaikutus yhteisöjen kanssa johtaa myös voittoihin: Safaricom haluaa investoida paikallisiin yhteisöihin ja lapsiin, koska uskoo, että pitkällä aikavälillä se tuottaa heille myös liiketoiminnallista arvoa. Myös ugandalaisen Private Sector Foundationin Gideon Badagawa totesi, että yritysten kannattaa sijoittaa kansakunnan hyvinvointiin. Ugandan väestöstä yli puolet on alle 18-vuotiaita, ja siksi panostus varhaiskasvatukseen ja koulutukseen on myös yritysten asia.

Itä-Afrikan yritysedustajien näkemykset olivat silmiä avaavia erityisesti sen vuoksi, että yritykset näkivät kestävän kehityksen tavoitteet vahvasti osana omaa liiketoimintaansa. Suomessa keskustelua jaetun arvon tuottamisesta ei juurikaan käydä etenkään kehityspolitiikassa. Yritysten vienninedistämisessä kehittyville markkinoille tulisi huomioida myös sen laajempi arvopohjainen merkitys. On kyse kehittyvistä markkinoista, mikä sananmukaisesti tarkoittaa yhteiskuntarakenteiden osittaista kehittymättömyyttä. Tämän takia yrityksetkään eivät voi toimia tyhjiössä ottamatta huomioon toimintansa yhteiskunnallista vaikutusta.

Oppeja Itä-Afrikasta

Millaisia ajatuksia Nairobista sitten jäi käteen? Ainakin kolme perusteesiä, jotka kaikki liittyvät siihen, että uudenlaisia kumppanuuksia solmittaessa meillä kaikilla on opittavaa.

Ensinnäkin, yritysyhteistyöstä kiinnostuneiden järjestöjen tulisi määritellä selkeästi, mitä arvoja ne haluavat edistää osana yhteistyötä. Tähän voi ottaa oppia yritysmaailmasta, jossa menestyvä yritys määrittelee arvolupauksensa osana liiketoimintastrategiaansa.

Toiseksi, kehittyvistä markkinoista kiinnostuneiden yritysten tulisi tarkastella liiketoimintastrategiaansa vastuullisuuden, arvojen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta ja pohtia liiketoiminnan pitkän aikavälin hyötyjä doing good is good business -näkökulmasta.

Kolmanneksi, rahoittajamaiden poliittisen johdon ja muiden rahoittajien pitäisi yhdessä pohtia, mitä kehitysyhteistyövaroilla tuettavalla yksityisen sektorin yhteistyöllä halutaan saavuttaa ja miten luodaan niin sanottu mahdollistava ympäristö kehitystavoitteiden aikaansaamiseksi.

Onko Suomen rooli maailmassa vain oman kansallisen edun vai myös yhdenvertaisen ja ihmisoikeuksia tukevan maailman edistäminen? Viennin ja kehitystavoitteiden yhdistäminen on mahdollista, kun suunnittelemme tätäkin politiikkaa johdonmukaisesti ja pidemmällä tähtäimellä yli hallituskausien, niin kuin itäafrikkalaiset kollegamme. Suomella on tähän loistava mahdollisuus, sillä ministeri Mykkäsen salkkuun on yhdistetty sekä kauppa- että kehitysministerin tehtävät.

Nairobin innovaatiotapahtuma edisti osaltaan kestävän kehityksen tavoitetta 9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria sekä 17. Yhteistyö ja kumppanuus.

Lue tapahtuman raportti tästä.

Otsikkokuva: © UNICEF/UNI162086/Lynch