Koulumatkalla yli kaksi tuntia päivässä – millainen matka on kohtuullinen?
Suomessa on yli 1 700 lasta, joiden päivittäinen koulumatka kestää yli lain salliman enimmäisajan eli 2,5 tuntia päivässä. Ira Custódio pohtii, tehdäänkö kunnissa ongelman ratkaisemiseksi kaikki mahdollinen.
Alakoululaisen koulumatka saa lain mukaan kestää 2,5 tuntia päivässä. Se on enemmän kuin itse olisin valmis päivittäiseen työmatkaani käyttämään (tiedän, koska kokeilin vuoden verran). 13-vuotiailla ja sitä vanhemmilla peruskoululaisilla raja on kolme tuntia.
Helsingin Sanomat kirjoitti 20.8. laajan jutun pitkistä koulumatkoista. Jutun mukaan Suomessa on yli 1 700 lasta, joiden päivittäinen koulumatka ylittää tuon kahden ja puolen tunnin rajan. Aina syy ei ole etäisyyksissä, vaan osalla lapsista matka kestää pitkään kyytijärjestelyiden vuoksi.
Syitä kouluverkon harvenemiseen on monia eikä kukaan varmasti toivo lapsille pitkiä matkoja tai odotusaikoja koulupäivien alkuun ja loppuun. Silti joskus mietin, onko ongelman ratkaisemiseksi aina tehty kaikki mahdollinen.
Lapsilla on oikeus paitsi oppimiseen, myös lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan. En vetänyt tätä jälkimmäistä hatustani, vaan lepo, leikki ja vapaa-aika on todella kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Koulutaksissa kuluva aika on pois mahdollisuudesta leikkiin ja lepoon. Lisäksi se saattaa vähentää perheen yhteistä aikaa.
Kun päätetään lakkauttaa koulu, onko päättäjillä varmasti aina riittävä tieto ja ymmärrys siitä, mitä muutos tarkoittaa lasten arjessa?
Jos koulun lakkauttamisella tavoitellaankin säästöjä, voitaisiinko koulukyydit kuitenkin järjestää niin, ettei uusi, pidempi matka pitenisi vielä kovin paljon lisää kyytijärjestelyiden vuoksi? Entä onko odotusaika ja -tila koululla järjestetty niin, että lapsilla on läksyjen tekemisen lisäksi mahdollisuus levätä?
Erityisesti mietin, mitä alakouluikäiset lapset itse eri puolilla Suomea pitkistä koulumatkoista ajattelevat. Mikä arjessa toimii, mitä he haluaisivat muuttaa? Onko lapsilla ajatuksia siitä, miten pitkät koulumatkat sujuisivat paremmin? Onko lasten kokemuksia arjestaan selvitetty siellä, missä koulumatkojen pituudet ovat eri päätösten seurauksena kasvaneet?
Lapsivaikutusten arviointi on keino varmistaa, että erilaiset lasten arkeen ja hyvinvointiin liittyvät näkökulmat tulevat päätöksenteossa huomioiduksi. UNICEF tukee kuntia lapsivaikutusten arvioinnissa esimerkiksi kouluttamalla valmistelevia viranhaltijoita. Sinä voit lisätä tietoa lapsivaikutusten arvioinnista esimerkiksi jakamalla tätä UNICEFin esitettä somessa tai vaikka sähköpostilla päättäjille.
Lapsivaikutusten arvioinnin lisäksi tarvitsemme kuitenkin myös yhteistä keskustelua siitä, millaiset koulumatkat ovat lapsille kohtuullisia ja miten ne pitäisi järjestää. Kerro mielipiteesi ja osallistu keskusteluun Suomen UNICEFin Facebook-sivulla.
***
Kuva: © UNICEF/Suomi 2017/Hanna-Kaisa Hämäläinen