Turvapaikanhakijalapset ala-arvoisissa olosuhteissa Kreikan saarilla
Ainakin 3 400 lasta asuu saarten vastaanottokeskuksissa, jotka ovat pahasti ylikuormittuneet. UNICEF toivoo EU-maiden vauhdittavan lasten ja perheiden jälleensijoittamista Kreikasta.
Kreikan saarille saapuvien turvapaikanhakija- ja siirtolaislasten määrä kasvoi lähes kolmanneksella tammi-elokuun välisenä aikana edellisvuoteen verrattuna, vaikka kokonaisuudessaan Eurooppaan pakenevien ihmisten määrä on vähentynyt.
Yli 7 000 lasta on tehnyt tammi-elokuussa hengenvaarallisen matkan meren yli Kreikkaan. Suuri osa lapsista on päätynyt ala-arvoisiin oloihin vastaanottokeskuksiin Kreikan saarille.
Keskuksissa on liikaa asukkaita, ja niiden olosuhteet vaarantavat lasten terveyden ja turvallisuuden. Alun perin keskukset on tarkoitettu vain lyhyeen oleskeluun, mutta nyt turvapaikanhakijat ja siirtolaiset joutuvat viettämään niissä pitkiä aikoja.
Tulijoiden määrä kasvussa, olot kurjistuvat entisestään
Tulijoiden määrän odotetaan edelleen kasvavan tulevina kuukausina. Ainakin 3 400 lasta asuu tällä hetkellä saarilla sijaitsevissa vastaanottokeskuksissa.
- Kun turvapaikanhakija -ja siirtolaislasten määrä Kreikan saarilla kasvaa, olosuhteet keskuksissa muuttuvat entistä kurjemmiksi ja vaarallisemmiksi, sanoo UNICEFin Kreikan pakolaisuus- ja siirtolaisuuskoordinaattori Lucio Melandri.
- Kaikki keskuksissa asuvat pakolaiset ja siirtolaiset täytyy siirtää pikaisesti mantereelle, jotta heille voidaan varmistaa riittävä majoitus, turva, terveydenhoito ja muut peruspalvelut.
Samaan aikaan muiden EU-maiden tulisi pikaisesti sitoutua ottamaan vastaan Kreikassa oleskelevia turvapaikanhakijalapsia ja -perheitä sekä nopeuttaa perheiden yhdistämistä.
- Eurooppa on keskittynyt sulkemaan rajoja tehokkaasti, jolloin tänne paenneet lapset ovat päätyneet entistä kurjempiin olosuhteisiin. Tämä on paitsi häpeällistä myös lyhytnäköistä, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
- Pakeneville lapsille on taattava koulutus ja arvokas elämä, jotta he pystyvät aikanaan rakentamaan vakaita ja rauhanomaisia yhteiskuntia. Näihin lapsiin investoiminen on investointia meidän kaikkien eurooppalaisten turvalliseen ja kestävään tulevaisuuteen, Hetemäki jatkaa.
Jopa vuosi surkeissa oloissa
Kreikan lain mukaan pakolaisia ja siirtolaisia saisi pitää saarilla sijaitsevissa keskuksissa korkeintaan 25 päivää. Ylikuormitetut työntekijät ja paikallisviranomaiset eivät ole pystyneet ohjaamaan kaikkia haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja perheitä riittävien palveluiden piiriin. Jotkut lapset ovat joutuneet viettämään keskuksissa yli vuoden.
Esimerkiksi 3 100 ihmiselle tarkoitetussa Morian vastaanottokeskuksessa Lesvoksen saarella asuu lähes 9 000 ihmistä, joista yli 1 700 on lapsia. 650 ihmisen keskukseen Samoksella on sijoitettu 4 000 ihmistä, joista lapsia on 680. Lisää lapsia ja perheitä saapuu joka päivä.
Väkivalta ja levottomuudet ovat keskuksissa arkipäivää ja sanitaatio ja hygienia on puutteellista. Joissain tapauksissa 70 ihmisellä on vain yksi vessa, mistä seuraa terveydelle haitallisia jätevesivuotoja.
Viranomaiset eivät enää selviä
- Suurin osa lapista ja nuorista, joita tapasin, on joutunut pakenemaan kotoaan sodan vuoksi. Nyt he elävät surkeissa oloissa, eikä niille näy loppua. Monet kärsivät vakavasta emotionaalisesta stressistä, Lesvoksen ja Samoksen saarilla viime viikolla vieraillut Lucio Melandri kertoo.
- Kreikan viranomaiset ja yhteisöt ovat tehneet kaikkensa tukeakseen pakolais- ja siirtolaislapsia, mutta he eivät enää selviä lasten määrästä ja tarpeista.
UNICEF on tukenut pakolais- ja siirtolaislapsia Kreikassa vuodesta 2016.
UNICEF on tukenut yli 60 000 lapsen suojelua, muun muassa pääsyä psykososiaalisen tuen piiriin. Lisäksi UNICEF on edistänyt lasten pääsyä kouluun ja terveydenhoitoon.
