Varokaa lähihoitajaopiskelijoita!
Ammattikoulussa opiskelevien nuorten sopimattomuus alalle on noussut otsikoihin. Ongelmat kertovat siitä, että kuilu hyvin ja huonosti pärjäävien lasten välillä kasvaa jo peruskoulussa. Sama aihe nousee esiin myös UNICEFin tuoreessa tutkimuksessa.
”Joidenkin kohdalla on pakko toivoa, etteivät he koskaan saa töitä” uutisoi Helsingin Sanomat 21.10. Lehden jutussa joidenkin ammattikoulutusta valmistuvien lähihoitajien pelättiin olevan ”vaaraksi hoidettavilleen”, sillä elämäntaitojen ohella heillä on kateissa myös luku- ja laskutaito.
Vaarallisia nämä huonot lukijat ja laskijat ovat paitsi potilaille myös itselleen, ovathan he vaarassa pudota yhteiskunnan kelkasta.
Ongelma ei kuitenkaan ole ainoastaan ammattikoulussa, vaan ennen kaikkea siellä, missä elämäntaidot, lukeminen ja laskeminen opitaan: kotona, varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen totesikin, että ”ammattikoulutuksessa törmättäviin moniin oppimis- ja syrjäytymisongelmiin voidaan puuttua panostamalla enemmän varhaiskasvatukseen ja peruskouluun”.
Kyse ei siis ole vain lähihoitajista. Kuilu hyvin ja huonosti pärjäävien lasten välillä syvenee Suomessa merkittävästi yläkoulussa, osoittaa eilen julkistettu UNICEFin tutkimus. On selvää, että syrjäytymisongelmiin on puututtava jo ennen ammattikoulutukseen siirtymistä.
Yläkoulu painaa Suomea alaspäin
UNICEFin vertailussa
UNICEFin tutkimus tarkastelee yhdenvertaisuutta kolmella koulutuksen tasolla: esiopetuksen osalta, alakoulussa ja yläkoulussa. Suomi sijoittuu maavertailun kärkeen yhdessä Latvian ja Portugalin kanssa, kun mittarina on yhdenvertaisuus kaikilla näillä kolmella koulutuksen tasolla.
Suomen sijoitus laskee kuitenkin sijalle 11 lapsen siirtyessä yläkouluun.
Yhdenvertaisuutta mitattiin tutkimuksessa lukutaitokuilulla, eli erolla parhaiten ja heikoimmin suoriutuvan kymmenyksen välillä, sillä lukutaito 15-vuotiaana ennustaa selvimmin pärjäämistä aikuisiällä.
Vanhempien ammatti vaikuttaa lasten lukutaitoon kaikkialla, mutta Suomessa vanhempien taustan vaikutus on pienempi kuin suurimmassa osassa maita.
Suomi pärjäsi kuitenkin heikosti tarkasteltaessa vanhempien ammatin vaikutusta 15-vuotiaiden, samantasoisten lukijoiden jatko-opiskelusuunnitelmiin. Suomi oli 35 maan joukossa vasta 21. yhdenvertaisin nuorten tulevaisuudensuunnitelmien suhteen.
Eriarvoisuuden kasvun syyt
on selvitettävä
Osa maista, esimerkiksi Irlanti, Kanada, Puola, Slovenia ja Tanska, on onnistunut kuromaan lukutaitokuilua pienemmäksi lasten koulunkäynnin edetessä. Hämmästyttävää on, että Suomessa suunta on päinvastainen siitä huolimatta, että meillä on varsin korkeatasoinen opettajankoulutus ja pienet erot koulujen välillä.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa Suomea takaamaan jokaiselle lapselle yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa täyteen mittaansa.
Suomen tulisi nyt pureutua pontevasti eriarvoisuuden kasvun syihin – samalla kun mietitään keinoja potilaisen suojelemiseksi vaarallisilta lähihoitajilta.
Suomi ei voi olla todellinen koulutuksen huippumaa, ellemme onnistu takaamaan riittävää oppimista kaikille lapsille.
Artikkelin pääkuva: © Lehtikuva/Milla Takala
