Ilmaisia harrastepasseja ja lasten oma päivystys
Kerromme usein työstämme kriisien keskellä ja köyhissä maissa, mutta tiesitkö, että edistämme lapsen oikeuksia myös Suomessa?
Kotimaan työmme painopisteitä ovat muun muassa valtion, kuntien ja maakuntien lapsiystävällisyys sekä lapsen oikeudet kouluissa.
Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Aloitetaan kuntien ja maakuntien lapsiystävällisyydestä.
Lapsiystävällinen kunta -malli on UNICEFin työmuoto, joka auttaa kuntia edistämään lapsen oikeuksien toteutumista. Mukana olevat kunnat arvioivat UNICEFin tuella, kuinka hyvin lapsiystävällisyys kunnassa toteutuu ja valitsevat sen jälkeen tietyt kehittämisen kohteet.
Työssä hyödynnetään UNICEFin kehittämää ohjeistusta lapsivaikutusten arvioinnista. Ohjeistuksen avulla kunnat voivat tarkastella mitä hyötyjä ja haittoja jollakin tietyllä päätösehdotuksella on kunnassa asuvien lasten elämään.
Työ tuottaa tuloksia lapsille. Listasimme muutamia esimerkkejä mukana olevilta kunnilta.
Pienituloisille perheille
helpotusta iltapäivätoiminnan maksuihin
UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallissa mukana oleva Jyväskylä teki lapsivaikutusten arvioinnin aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen alentamisesta.
Kaupunki tarkasteli aamu- ja iltapäivätoimintaa lasten oppimisen, harrastusmahdollisuuksien, turvallisuuden sekä kaveri- ja aikuissuhteiden näkökulmasta. Kaupunki näki toiminnan niin merkitykselliseksi, että halusi turvata sen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville lapsiryhmille.
Arvioinnin seurauksena Jyväskylä puolitti aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut pienituloisille perheille ja vapautti toimeentulotukea saavat ja lastensuojelun asiakkaana olevat perheet maksuista kokonaan.
Nykyään kaupunki tekee lapsivaikutusten arvioinnin aina, kun päätettävän asian katsotaan olevan lasten hyvinvoinnin kannalta merkittävä.
Harrastus jokaiselle lapselle
eriarvoisuuden vähentämiseksi
Toinen esimerkkimme sijoittuu Poriin, jossa kaupunki on jakanut koululaisille harrastepassia, jolla pääsee maksutta erilaisiin kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin.
Osana Lapsiystävällinen kunta -mallia UNICEF on Porissa ja muissa kunnissa tiedottanut ja kouluttanut päättäjiä eriarvoisuuden vähentämisen tärkeydestä.
Yksi mallin konkreettisista tavoitteista on, että jokaisella lapsella on mahdollisuus harrastukseen. Harrastaminen on usein kallista ja asettaa siten nuoret eriarvoiseen asemaan.
Aluksi Pori jakoi passia 7.–9.-luokkalaisille, sillä tutkimusten mukaan harrastaminen loppuu usein yläkouluiässä.
Lapsiystävällinen kunta -mallin myötävaikutuksella kaupunki päätti laajentaa passin käyttömahdollisuuksia. Nykyään sen saavat myös kaikki 5.–6.-luokkalaiset ja se sisältää ilmaisia bussilippuja harrastuspaikalle matkustamista varten.
UNICEF on Lapsiystävällinen kunta -mallissa edistänyt myös sitä, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin.
Porin harrastuspassia laajennettiin ja kehitettiin nimenomaan nuorten itse antaman palautteen pohjalta.
Lisäksi lapsiystävälliset kunnat edistävät jokaisen lapsen – myös esimerkiksi vammaisten ja muiden erityistarpeisten lasten – yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää kunnan palveluja.
Passissa onkin nykyään vaihtoehtoja myös vammaisille lapsille.
Lasten oma sairaalapäivystys
Keski-Pohjanmaalla
Lapsiystävällinen kunta -mallin ohella UNICEF on tiedottanut ja kouluttanut lapsivaikutusten arvioinnista myös maakunnissa.
Kerromme esimerkin Keski-Pohjanmaalta.
Keski-Pohjanmaan keskussairaala teki kokeilun, jossa se perusti lapsille oman lastenpäivystyksen. Päivystyksessä lapset ottaa vastaan lastentauteihin erikoistunut sairaanhoitaja ja paikalla on aina myös lastenlääkäri.
Kun kokeilun jatkamista pohdittiin, päätettiin siitä tehdä lapsivaikutusten arviointi. UNICEF auttoi maakunnan työntekijöitä arvioinnin suunnittelussa.
Arvioinnin tuloksena Keski-Pohjanmaa päätti vakinaistaa palvelun, sillä hyödyt lapsille olivat merkittävät. Päivystyksestä saa aina asiantuntevaa puhelinneuvontaa, jolloin lasten ei välttämättä tarvitse tulla paikan päälle jonottamaan. Jos päivystykseen täytyy kuitenkin tulla, tila on rauhallisempi, kun samassa huoneessa ei ole esimerkiksi päihtyneitä aikuisia.
Arvioinnista selvisi myös, ettei palvelun järjestäminen edes tuonut maakunnalle lisäkustannuksia.
Keski-Pohjanmaa laati myös listan lastenpäivystyksen laatutekijöistä, jotta muutkin sairaalat voisivat tehdä päivystyksistään lapsiystävällisempiä.
Kympin todistus
jokaiselle lapselle!
Sitten vielä upea esimerkki koulumaailmasta.
Edistämme lapsen oikeuksien toteutumista kouluissa tekemällä yhteistyötä koulujen, opettajankoulutuslaitosten ja eri opetusviranomaisten kanssa.
Tänä vuonna kehitimme yhdessä luokanopettaja Anna Karjulan kanssa huippusuosituksi muodostuneen Kympin todistuksen.
Todistus muistuttaa jokaisen lapsen yhtäläisestä arvosta ja kertaa samalla oppilaille ytimekkäästi, mistä lapsen oikeuksissa on kyse.
Todistuksen saaja saa pelkkiä kymppejä, muun muassa ihmisarvostaan ja persoonastaan sekä koskemattomuutensa, oppimisoikeutensa ja hyvinvointinsa tärkeydestä.
Tiedotustyömme ansiosta opettajat ympäri Suomea innostuivat tänä keväänä jakamaan todistusta oppilailleen.
Yhteensä neljännes Suomen peruskoululaisista eli noin 145 000 lasta ja nuorta sai kevätjuhlassaan Kympin todistuksen muistuttamaan ihmisarvostaan ja -oikeuksistaan.
***
Otsikkokuva: © UNICEF/Suomi 2017/Hanna-Kaisa Hämäläinen
Julkaistu 23.7.2019
