Jokainen lapsi on kympin arvoinen
UNICEF ja luokanopettaja Anna Karjula kehittivät yhdessä todistuksen, jossa on pelkkiä kymppejä. "On tärkeää muistuttaa oppilaita, että kouluarvosanat eivät ole ihmisarvon mittari", Karjula sanoo.
Muutamia vuosia sitten raahelaisella opettajalla Anna Karjulalla oli pieni oppilas. Tämä ponnisteli valtavasti oppitunneilla. Lapsi tarttui kynään innolla ja teki tunnollisesti tehtävänsä.
Kun arvosanojen antamisen aika tuli, Karjulasta tuntui pahalta.
– Jouduin sanomaan hänelle, että olet tehnyt hirveän hienosti töitä, mutta nyt näyttää siltä, että arvosanaksesi tulee vitonen.
Lapsi oli niin pettynyt, että hänellä nousivat kyyneleet silmiin.
– Lapsi ei välttämättä tajua, että arvosana ei tarkoita sitä, että hän olisi vitosen arvoinen ihminen, Karjula sanoo.
Facebook-ryhmästä
vauhtia
Tällaiset oppilaat Anna Karjulalla oli mielessä, kun hän keksi, että lasten pitäisi saada myös toisenlainen todistus.
Ensimmäinen versio Kympin todistuksesta syntyi pöytälaatikkoon jo vuosia sitten. Keväällä 2018 todistus palautui Karjulan mieleen ja hän julkaisi sen Facebookissa luokanopettajien Alakoulun aarreaitta -ryhmässä.
Anna Karjula. © UNICEF/Suomi2019/Käyhkö
Kuva todistuksesta lähti kiertämään sosiaalisessa mediassa ja sai paljon tykkäyksiä. Vatialan koulu Kangasalla nappasi todistuksen käyttöönsä ja jakoi sen yhdelle kuutosluokalle.
Syksyllä 2018 Karjula otti yhteyttä UNICEFin asiantuntijaan Mia Malamaan ja kysyi, haluaisiko UNICEF auttaa levittämään todistusta laajemmalle.
Malama innostui ajatuksesta. Vuonna 2019 vietettiin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotisjuhlavuotta, ja todistus tuntui sopivan juhlavuoteen erinomaisesti.
UNICEF muokkasi Kympin todistuksen lapsen oikeuksiin perustuvaksi.
Todistuksessa myönnetään kymppejä muun muassa ihmisarvosta, persoonasta ja oppimisoikeuden tärkeydestä.
”Kaikki me olemme
täyden rakkauden arvoisia”
Karjula kertoo Kympin todistuksen taustalla olevan ajatus siitä, että jokainen lapsi on täydellinen omana itsenään.
– Kaikki me olemme täyden rakkauden arvoisia, ja erityisesti lasten olisi tärkeää kuulla se joka päivä.
Karjula ei kuitenkaan vastusta oppilaiden numeroarvostelua.
– Se on ihan paikallaan ja kertoo osaamisesta. Sen rinnalla on kuitenkin tärkeää muistuttaa, etteivät kouluarvosanat ole ihmisarvon mittari.
Kiusaaminen loukkaa
lapsen oikeuksia
Kympin todistuksen kääntöpuolella on tietoa lapsen oikeuksien sopimuksesta. Mia Malama kannustaa myös vanhempia tutustumaan todistukseen.
Suomessakin on puutteita lapsen oikeuksien toteutumisessa.
- Esimerkiksi koulukiusaaminen on lapsenoikeuskysymys. Se loukkaa jokaisen lapsen oikeutta kehittyä täyteen mittaansa ja olla turvassa niin fyysisesti kuin psyykkisesti, Mia Malama sanoo.
Liikaakin
oikeuksia?
Joskus lapsen oikeuksista puhuminen saa aikaan vastareaktion: lapsillahan on jo liikaa oikeuksia.
Mia Malaman mukaan lapsen oikeudet on silloin ymmärretty väärin.
– Oikeuksien mukana tulee myös vastuu. Jos esimerkiksi häiritsee muiden työrauhaa, se estää muiden oikeutta oppia.
***
Julkaistu 6.5.2019
Muokattu ajanmääreitä 5.5.2020.
Otsikkokuva: ©UNICEF/Suomi 2019/Hanna-Kaisa Hämäläinen
