Jos 20 suomalaista lasta edustaisi maailman lapsia, tällainen heidän elämänsä olisi
Aino, Väinö ja Onni kavereineen ovat kolmevuotiaita. Ennen kuin he täyttävät 18-vuotta, alle puolet heistä on oppinut lukemaan ja kaksi on mennyt naimisiin.
Kuvittele tuiki tavallinen suomalainen päiväkotiryhmä. Kymmenen tyttöä ja kymmenen poikaa, yhteensä 20 kolmevuotiasta vipeltäjää.
Aino, Väinö, Venla, Onni, Eevi, Elias, Sofia ja kumppanit.
Leikitään, että ryhmä edustaa maailman lapsia. Minkälainen heidän elämänsä olisi, jos se seuraisi lapsia koskevien tilastojen keskiarvoja?
Onnekkaiden
joukko
Kolmevuotiaina lapset ovat jo selviytyneet paljosta. Ensinnäkin he ovat yhä elossa!
Elämän ehdottomasti vaarallisimmat hetket ovat taipaleen alussa. Vuonna 2016 syntyneistä lapsista 2,6 miljoonaa kuoli alle kuukauden ikäisenä. Se on puolet kaikista alle viisivuotiaana menehtyneistä lapsista.
Jos selviää viisivuotiaaksi, on hyvät mahdollisuudet elää vanhuuspäiviin asti.
Sen lisäksi, että nämä 20 päiväkotilasta ovat hengissä, voimme iloita siitä, että he ovat tilastoissa. Sekään ei ole itsestäänselvyys. Lähes 30 prosenttia alle viisivuotiaista lapsista jää rekisteröimättä.
Tästä infografiikasta voit seurata ryhmän lasten matkaa aikuiseksi.
Tilastot kertovat
todellisuuden
Numeroita tutkimalla tiedämme, missä lapset kärsivät aliravitsemuksesta, ketkä joutuvat tekemään töitä ja kuinka moni tyttö joutuu naimisiin alle 18-vuotiaana.
Tilastot myös paljastavat, minkälaista edistystä tapahtuu. Tässä muutama esimerkki:
- Lapsiavioliittojen määrä on Etelä-Aasiassa vähentynyt 20 prosenttia viimeisen 10 vuoden aikana.
- Maailman lasten rokotuskattavuus on noussut 21 prosentista 85 prosenttiin alle 40 vuodessa.
- Alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus on laskenut 60 prosentilla vuodesta 1990.
Hienoa! Mutta kuten Aino ja Väinö kavereineen todistavat, työtä vielä riittää.
Yksikään lapsi ei saisi kuolla ripuliin tai joutua lapsimorsiameksi.
Jokaisen elämäntielle tulisi kuulua samat perusaskeleet. Oletko sinä jo mukana UNICEFin kanssa viemässä kehitystä eteenpäin?
Liity nyt UNICEFin tukijoukkoihin »
***
Lähteet:
- Vuonna 2016 syntyneiden suomenkielisten lasten etunimet: Väestörekisterikeskus »
- Lapsikuolleisuus: UNICEF Data / Child Mortality »
- Lasten syntymärekisteröinti: UNICEF Data / Birth registration »
- Rokotukset: UNICEF Data / Immunization »
- Aliravitsemus: UNICEF/WHO/World Bank Joint Child Malnutrition Estimates (2019) »
- Vesi ja sanitaatio: WHO/UNICEF JMP Progress on Drinking Water, Sanitation and Hygiene (2017) »
ja UNICEF Data / Water Sanitation and safe drinking water » - Lapset kriisialueilla: UNICEF Children Under Attack »
- Varhaiskasvatus: A World Ready to Learn: Prioritizing quality early childhood education (2019) »
- Koulutus: UNESCO Institute for Statistics (2017) »
- Oppimistulokset: UNESCO Factsheet no. 46 (2017) »
- Lapsiavioliitot: UNICEF Data / Child Marriage »
- Lasten saanti alle 18-vuotiaana: UNICEF Data / Adolescent Health »
- Naisten hedelmällisyysluku: Maailmanpankin tilastotyökalu »
- Eliniänodote: Maailmanpankin tilastotyökalu »
Hyödynnä sinäkin UNICEFin tilastoja: data.unicef.org »
Tee tiedoilla mitä lystäät. Pröystäile knoppitiedolla appi-ukolle (minä ainakin yritän). Käytä niitä kehitysviestintään tai kirjoita artikkeli jostain aivan muusta.
Löydät UNICEFin avoimesta datasta lisätietoja täältä: data.unicef.org/open-data »
Otsikkokuva: Lapsia kesäisessä Suomessa. Kuvan lapset eivät suoraan liity juttuun. © Hanna-Kaisa Hämäläinen
Julkaistu: 17.6.2019