Koululaisille toimivat vessat, kaikille puhdas ympäristö
Vessojen rakentaminen ei enää riitä. Myös käymäläjätteen käsittely pitää ratkaista.
Pohjoisugandalaisessa Okolen peruskoulussa oppilaat juoksevat välitunnilla koulun pihan halki vessaan. Vesivessoista ei täällä ole tietoa, sen sijaan tytöille ja pojille on omat siistit käymälät, joissa jätökset menevät vessakoppien alla olevaan jätekaivoon.
Vessojen edustalla on käsienpesupiste, jota oppilaat käyttävät säännöllisesti. Koulu on selvästi hyvin hoidettu, eikä varmasti vähiten tarmokkaan rehtorin Patricia Anabon ansiosta.
Yksin vessojen olemassaolo ja käsienpesumahdollisuus eivät kuitenkaan riitä takaamaan koulun 1 215 oppilaalle hyvää hygieniaa.
Vessat on myös tyhjennettävä aika ajoin.
– Kun käymälät täyttyvät, ne yleensä hylätään. Usein kouluilla ei ole varaa rakentaa uusia tilalle, toteaa Suomen UNICEFin asiantuntija Päivi Kovalainen.
Käsittelemätön jäte
saastuttaa ja sairastuttaa
Rehtori Anabo on onnistunut järjestämään koulunsa vessojen tyhjennyksen.
– Tyhjentäminen on paljon halvempaa kuin uuden vessan rakentaminen, rehtori toteaa.
Vessojen ylläpitoa hankaloittaa se, että edes suurimmissa ugandalaisissa kaupungeissa ei ole kattavia viemäriverkostoja, maaseudusta puhumattakaan. Käymäläjätteenkäsittelylaitoksia on 39 miljoonan asukkaan maassa vain muutamia.
Yleinen käytäntö onkin, että käymäläjäte kipataan läheiselle pellolle tai jokeen, jossa se saastuttaa ympäristöä ja sairastuttaa ihmisiä.
– Sanitaatio- ja hygieniatyössä on perinteisesti painotettu käymälöitä ja käsienpesua. Kestävän kehityksen tavoitteet asettavat riman korkeammalle: jotta jokaisen ihmisen oikeus kunnolliseen sanitaatioon saavutetaan vuoteen 2030 mennessä, myös käymäläjätteen turvallinen käsittely tulee ottaa huomioon, Kovalainen toteaa.
Siksi UNICEFin UniWASH-hankkeessa etsitään ratkaisuja jätteen käsittelyyn.
Vessoista
toimeentuloa
Yhdessä paikallisen Water for People -järjestön kanssa UNICEF tukee paikallista yritystä, joka järjestää vessojen tyhjennyspalveluita Kolen kunnassa. Yritys käsittelee käymäläjätteen hygieeniseksi ja valmistaa siitä keittobrikettejä kotitalouksille myytäväksi.
Hankkeessa testataan myös lannoitteen valmistamista käymäläjätteestä.
Näin lyödään monta kärpästä yhdellä iskulla.
- Kun käymäläjäte nähdään hyödyllisenä raaka-aineena, voi sanitaatiopalveluista tulla kannattavaa liiketoimintaa. Samalla luodaan paikallisille asukkaille uusia työmahdollisuuksia, pidetään ympäristö puhtaana ja ennaltaehkäistään sairauksia, Kovalainen luettelee.
Koululaiset
levittävät tietoa
Okolen koulun lapsilla on ratkaiseva tehtävä tiedon ja hyvien hygieniatapojen levittäjinä.
- Me neuvomme muita oppilaita, että heidän täytyy käyttää vessaa ja pestä kädet vessassa käynnin jälkeen, kertoo 16-vuotias Holiver Anume, joka on koulun lapsen oikeuksien kerhon jäsen.
Koululaiset tietävät hyvin, miksi vessojen käyttäminen ja käsihygienia on tärkeää.
- Se ehkäisee bakteerien leviämistä ja sairastumisia, täydentää Holiverin 13-vuotias kerhokaveri Tobby Omara.
UniWASH-hanke pyrkii edistämään ugandalaisten koululaisten hygieniaoloja, että he pysyisivät terveinä ja voisivat oppia koulussa.
***
Julkaistu: 17.1.2019
Otsikkokuva: Elisabeth Acio (etualalla), Mercy Aceng, Prigiia Adong ja Immaculate Acio jonottavat käsienpesupaikalle vessakäynnin jälkeen. ©UNICEF/Uganda 2018/Suihkonen
Kirjoittaja vieraili Ugandassa kesäkuussa 2018.
UniWASH-hanketta toteutetaan Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.
