Mohammed on ehkä nyt aikuinen
Kun jätin perheensä menettäneen pojan mutaiselle pakolaisleirille vuonna 2013, en voinut kuvitella sodan jatkuvan vielä kuuden vuoden päästä.
Sydämessäni on oma paikka Syyrian lapsille. Aloitin työt UNICEFilla syksyllä 2010, ja alkuvuodesta 2011 arabikevään kuohunta levisi Syyriaan.
Vuosikausia olen raportoinut pakolaismääristä, taisteluista, lasten koulunkäynnin katkeamisesta ja humanitaarisesta avusta. Pahimmillaan myös lasten elämän katkeamisesta.
Muutamassa vuodessa syyrialaisten elinajanodote putosi 20 vuodella ja yli 80 prosenttia väestöstä eli alle köyhyysrajan. Vain joka kolmas sairaala oli toiminnassa ja koulutuksessa saavutetusta kehityksestä menetettiin kertaheitolla pari vuosikymmentä.
Sadat tuhannet ihmiset lähtivät vaaralliselle pakomatkalle yli Välimeren. Moni lapsi ei koskaan päässyt vastarannalle.
Vuosipäivä toisensa jälkeen
Usean vuoden ajan, Syyrian sodan jokaisena vuosipäivänä, kirjoitin uutisen ”Syyrian lapset eivät kestä enää yhtään vuotta sotaa”.
Olen tavannut syyrialaisia lapsia niin Libanonin pakolaisleireillä kuin Balkanin reitillä matkalla Eurooppaan. Joukossa oman terveytensä menettäneitä, perheensä menettäneitä, traumatisoituneita, sisukkaita, toiveikkaita, elämänjanoisia lapsia. Pieniä ja isoja lapsia sodan jaloissa.
Sydämeni on särkynyt ja sieluni huutanut sodan hulluutta jo kohta 9 vuotta.
Sinä iltana itkin
Syyrian sota on minulle yhtä kuin 13-vuotias Mohammed, joka takertui kiinni kylkeen Bekaan laakson resuisessa pakolaisleirissä keväällä 2013.
Mohammed teltassaan. © UNICEF Finland/2013/Jari Kivelä
Hän oli juuri menettänyt perheensä pommituksissa ja paennut rajan yli Libanoniin. Kaikki sodan kauhut olivat tuskana hänen silmissään niin, että rinta pakahtui.
Sinä iltana päivän päätteeksi työminä väistyi ja kyyneleet valuivat.
Jos Mohammed on hengissä, hän on nyt 19-vuotias.
En koskaan luovuta
Vaikka ihmiset olisivat väsyneitä lukemaan Syyrian sodasta, me emme koskaan väsy auttamaan lapsia, joilta sota on vienyt kaiken.
Toimitamme lääkkeitä, hoidamme aliravittuja, rokotamme miljoonia, korjaamme tuhottuja vesipumppaamoja ja toimitamme polttoainetta generaattoreihin.
Autamme lapsia jatkamaan koulunkäyntiä ja opettajia pysymään työssään, toimitamme lämpimiä vaatteita ja hygieniatarvikkeita, annamme psykososiaalista tukea ja neuvottelemme tien saarron läpi eristyksessä oleviin kaupunkeihin.
Olemme aina lasten puolella, emmekä koskaan anna periksi.
Sinä voit auttaa, lahjoita nyt »
***
Lue täältä blogi Mohammedin tapaamisesta vuonna 2013 »
Otsikkokuva: Kaksi- ja puolivuotias Ahmed joutui marraskuussa pakenemaan perheensä kanssa Koillis-Syyrian taisteluja Irakin puoleiseen Kurdistaniin marraskuussa 2019.
Julkaistu: 28.11.2019
