Nämä 6 asiaa sinun tulee tietää vierastaistelijoiden lapsiin liittyen
Mitä Suomen tulisi tehdä 11 äidille ja 33 lapselle, jotka ovat jumissa Syyrian pohjoisosissa sijaitsevalla leirillä ja miksi?
Mistä on kyse?
Isis-järjestön vastainen sota on hiipunut Syyriassa ja Irakissa. Isisin valtaamilta alueilta paenneita ihmisiä on kerääntynyt alueen leireihin ja säilöönottokeskuksiin.
Tuhansia vierastaistelijoiden lapsia elää nyt kammottavissa oloissa.
Suomalaisia äitejä on Pohjois-Syyriassa Al-Holin leirillä 11, lapsia 33. Kaiken kaikkiaan lapsia on leirillä noin 29 000.
Lapset on pelastettava kiireellisesti, sillä olosuhteet ovat äärimmäisen heikot. Leirillä on jo kuollut noin 200 lasta.
Suomella on velvollisuus tuoda suomalaiset lapset turvaan näistä oloista, jotka uhkaavat heidän henkeään. Velvollisuus perustuu meitä sitoviin ihmisoikeussopimuksiin.
Miksi asia on hankala?
Joidenkin mielestä Isis-järjestön alaisuudessa eläneille ei tulisi sallia paluuta Suomeen. Pelkoa aiheuttaa erityisesti lasten äitien paluu.
Äitejä ei kuitenkaan voi tuomita ilman oikeudenkäyntiä, eikä lapsia voi automaattisesti erottaa vanhemmistaan.
Miksemme voi tuoda vain lapsia eli huostaanottaa heitä?
Lasten erottaminen vanhemmistaan on aina äärimmäinen keino lasten suojelemiseksi. Olennaista on selvittää huolella ja yksilöllisesti, onko se lapsen edun mukaista.
Tähän meitä velvoittaa YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Täytyy muistaa, että huonokin vanhempi voi olla lapselle ratkaisevan tärkeä.
Nämä yksilölliset arviot tekevät oikeusvaltiossa tuomioistuimet.
On muistettava, että jokaisen lapsen kasvuun kuuluu paitsi ravinto, turva ja koulutus, myös side vanhempiinsa. Lapsella on oikeus olla yhteydessä vanhempiinsa silloinkin, kun he ovat esimerkiksi vankilassa istumassa vakavaa rikosta.
Mitä lapsille ja äideille tulisi tehdä?
Lapset ja äidit tulisi tuoda Suomeen kiireellisesti. Suomalaisten lasten ja äitien määrä on niin pieni, että meillä on kaikki edellytykset hakea heidät Suomeen ja kohdella heitä oikeudenmukaisesti.
Suomea velvoittaa YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jonka mukaan valtiolla on velvollisuus suojella lasta huomioiden lapsen etu parhaalla mahdollisella tavalla.
Äideille on suotava oikeudenmukainen, yksilöllinen oikeudenkäynti. Vasta sen jälkeen tulee mahdollinen rikostuomio.
Oikeusvaltioon kuuluu, että ketään ei rangaista ilman oikeudenkäyntiä vaan rikoksesta epäiltyä kuullaan, ja että hänellä on paitsi syyttäjä, myös puolustaja.
UNICEF ei ota kantaa siihen, ovatko äidit syyllistyneet rikoksiin.
Eikö oikeudenkäyntejä voi käydä Syyriassa?
Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ei Syyriassa pystytä järjestämään. Kansainvälisen rikostuomioistuimen luominen sinne on esimerkiksi Euroopan ulkosuhdeasiain neuvosto ECFR:n (European Council on Foreign Relations) mukaan epärealistista.
Aiheesta lisää myös täällä:
- BBC: Could an international tribunal work? »
- Järjestöjen kannanotto: NGOs Challenge Sweden’s Proposal for an ISIS-only War Crimes Tribunal »
Jos emme toimi pikaisesti, lapset kärsivät päivä päivältä enemmän ja pahimmillaan he voivat kuolla.
Tämän vuoksi UNICEF suosittelee äitien tuomista omien maidensa tuomioistuinten eteen. Näin oikeutta päästäisiin jakamaan mahdollisimman ripeästi, kuten oikeusvaltioille kuuluu.
Miksi UNICEF puolustaa lapsia ja heidän äitejään?
UNICEF perustettiin toisen maailmansodan jälkeen auttamaan sodasta kärsineitä lapsia.
Järjestön perustamiselle oli yksi ehto: sen olisi autettava kaikkia lapsia riippumatta siitä, mikä heidän kotimaansa rooli oli sodassa ollut.
Tärkeintä oli saavuttaa jokainen apua tarvitseva lapsi. Tämä on edelleen UNICEFin kantava periaate.
Velvollisuutemme on olla aina lasten puolella.
