Sijoittaja, näin rahasi poikisi lasten koulutuksessa

Koulutuksen hyödyt yksilölle ovat kaikille tuttuja: kouluttautumalla hankkii sosiaalista kanssakäymistä helpottavia taitoja, löytää tavan saada elantonsa ja oppii ympäröivän maailman lainalaisuuksista.

Markkinoille laadukas koulutus merkitsee osaavia, innovatiivisia ja tehokkaita työntekijöitä.

Parhaimmillaan lapsensa kouluttavat yhteiskunnat tuottavat itsenäisesti ajattelevia kriittisiä kansalaisia, jotka auttavat sekä itseään että yhteiskuntaa eteenpäin. Alati kutistuvassa maailmassa vaikutukset ovat globaalit.

Mutta millainen sijoituskohde lasten koulutus on?

Koulutuksen tuottavuutta on tutkittu kokonaistalouden, yksilön ja köyhyyden vähentämisen näkökulmista: 1) Tutkimalla tietyn valtion asukkaiden keskimääräisten kouluvuosien yhteyttä valtion talouskasvuun (bkt asukasta kohden tai sen muutos). 2) Vertaamalla yksilön kouluvuosien tuottamien ansioiden suhdetta kouluvuosien kustannuksiin. 3) Arvioimalla keskimääräisten kouluvuosien yhteyttä köyhyyteen. (Lähteessä s. 6).

1) Maailman lasten koulutus on kärsivällisen sijoittajan kohde

Koulutuksen vaikutusten näkyminen yhteiskunnassa ja taloudessa vie aikansa. Ei pelkästään siksi, että suureen muutoksen tarvittavan massan kouluttaminen kestää, vaan myös koulutettavan yksilön näkökulmasta aika on usein pitkä.

Koulutus ei toimi, kuten vesi janoiselle tai lääke sairaalle. Oppiminen kestää, ja koulutuksen hyödyt näkyvät usein vasta vuosien päästä.

Tätä ei kuitenkaan pidä ymmärtää väärin, sillä koko koulutusputken läpi ei tarvitse mennä, jotta koulutus olisi kannattavaa. Oppivelvollisuuden Suomessa ajatus muutamasta kouluvuodesta voi olla vieras, mutta matalan tulotason maissa se ei ole poikkeuksellista.

Jos muutaman kouluvuoden aikana oppii lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, voi elämä helpottua ja rahan ja resurssien käyttö tehostua huomattavasti. Lannoitepurkin kyljestä voi lukea oikean annostelun ja torilla varmistua oikeasta määrästä vaihtorahaa.

2) Maailman lasten koulutus tuottaa selvää rahaa

Pitkän aikajänteen ja kansantalouteen vaikuttavien lukuisten tekijöiden takia koulutuksen taloudellisia vaikutuksia on verrattain vaikea mitata. Tutkimusta on kuitenkin tehty 1950-luvulta asti, ja yhteys koulutuksen ja talouskasvun välillä on löytynyt.

Tutkijoiden mukaan jokainen suoritettu kouluvuosi kasvattaa yksilön tulevaisuuden palkkaa jopa kymmenen prosenttia (s. 2). Maan bruttokansantuotteen kasvu vuositasolla lisääntyy puolestaan keskimäärin 0,37 prosenttiyksikköä, kun sen kansalaisten keskimääräinen kouluvuosien määrä kasvaa yhdellä (s. 66).

Näiden tulosten saavuttamisen ehtona on toki riittävän laadukas koulutus. Ja mitä paremmin ihmiset oppivat koulussa, sitä suurempi on bkt:ta kasvattava vaikutus.

Koulutuksen taloudelliset vaikutukset näkyvät myös siinä, miten tehokkaasti sillä voidaan vähentää köyhyyttä. Äärimmäisessä köyhyydessä, eli nykymittapuun mukaan alle 1,90 dollarilla päivässä, elää tällä hetkellä noin 736 miljoonaa ihmistä. Määrä on laskenut hurjasti viime vuosikymmeninä, ja se vastaa nykyään noin 10 prosenttia maailman väestöstä.

Suoraan on mahdotonta laskea, kuinka moni niistä yli miljardista ihmisestä, jotka ovat nousseet äärimmäisestä köyhyydestä viimeisen 30 vuoden aikana, ovat onnistuneet siinä koulutuksen takia.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on kuitenkin arvioinut (s. 11) tutkittuaan 45 vuotta koulutuksen, talouskasvun ja köyhyyden vähentämisen suhdetta kehitysmaissa, että jos kaikki yli 15-vuotiaat saavuttaisivat perus- ja toisen asteen koulutuksen, yli 420 miljoonaa ihmistä saataisiin ulos köyhyydestä.

Se on yli puolet absoluuttisessa köyhyydessä elävistä ihmisistä.

3) Koulutussijoitus poikii parhaiten kaikkein köyhimmissä maissa

Minkä maiden koulutukseen sitten kannattaisi sijoittaa, jos haluaa rahalleen parasta vastinetta? Tutkimusten mukaan vastaus on selkeä: koulutus tuottaa eniten köyhissä maissa ja aivan erityisen hyvin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Taloustieteen näkökulmasta tätä on perusteltu niukoilla resursseilla: koulutetuista ihmisistä on pulaa, joten yksilölle vähäinenkin koulutus on kannattavaa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on suhteellisesti suurin määrä lapsia koulun ulkopuolella, 15-17-vuotiaista jopa yli puolet.

Eteläisessä Afrikassa yksi vuosi koulua tarkoittaa noin 13 prosentin, tietyissä maissa jopa yli 20 prosentin, kasvua tienesteihin (s. 11), mikä on merkittävästi enemmän kuin kansainvälinen 10 prosentin keskiarvo. Vertailun vuoksi korkeimman tulotason maissa koulutuksen tuottoaste on maailman keskiarvoa.

Matalan tulotason maissa peruskoulutuksen merkitys talouskasvuun on suuri verrattuna korkean tulotason maihin, joissa talous kasvaa suhteessa enemmän kolmannen asteen koulutuksen vuoksi. Kun ihmisten keskimääräiset tulot nousevat, kasvaa myös korkeamman koulutuksen merkitys.

4) Tyttöjen koulutus on kaikkein tuottoisinta

Jos tuottoja haluaa kasvattaa entisestään, kannattaa maiden tulotason ja koulutusasteen lisäksi ottaa huomioon sukupuoli. Jo hieman kulunut mantra kuuluu, että tyttöjen koulutus on paras sijoituskohde, jos haluaa tehdä maailmasta paremman paikan. Asian toistamista ei kuitenkaan kannata lopettaa niin kauan kuin se on totta. Ja sitä se edelleen on.

Koulutuksen tuottoja laskevilla tutkijoilla voi olla erimielisyyksiä laskentatavoista, tutkimusmetodeista ja tulkinnoista, mutta yksi asia on selvä: tyttöjen kouluttaminen antaa paremmat tuotot kuin poikien.

Kun asiaa tarkastellaan kansainvälisellä tasolla, tyttöjen koulutus on poikia 2,3 prosenttiyksikköä kannattavampaa (11,4–9,1) (s.11). Lähi-idässä ero on tyttöjen hyväksi peräti 41 prosenttia, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 32 prosenttia.

Tyttöjen kouluttaminen lisää usein myös lasten koulutusta tulevaisuudessa, sillä koulutettujen naisten lapset käyvät useimmin koulua.

Tuoreen tutkimuksen mukaan koulutetun äidin lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen viisi kertaa todennäköisemmin kuin kouluttamattoman äidin lapsi. Tämän lisäksi koulutetut naiset saavat keskimäärin vähemmän lapsia, menevät myöhemmin naimisiin, kasvattavat terveempiä lapsia… Lista hyödyistä on pitkä.

5) Koulutuksella on myös vakauttava vaikutus

Miksi Suomi on haluttu sijoituskohde? Koska Suomi on vakaa ja turvallinen maa. Ennustettavuus on hyvä ja riskienhallinta on verrattain helppoa. Jos haluaa enemmän Suomen kaltaisia maita sijoituskartalle, kannattaa panostaa koulutukseen.

Huonosti koulutetut ja epätasa-arvoiset yhteiskunnat ovat puolestaan ruutitynnyreitä.

Koulutus on merkittävä tapa vähentää epätasa-arvoa, ja täten hyvä keino luoda tasa-arvoisia yhteiskuntia. Tuloerojen suuruuden mittaamiseen yleisesti käytetty gini-kerroin osoittaa, että väestön lisäkoulutusvuosi vähentää taloudellista epätasa-arvoa 1,4 prosenttiyksiköllä (s. 8).

Järkevillä koulutuspainostuksilla eriarvoisuutta pystytään vähentämään entisestään. Globaalilla tasolla tarkasteltuna koulutuksen yhteiskunnalliset tuotot ovat korkeimmillaan peruskoulutasolla ja laskevat koulutusasteen kasvaessa samalla, kun koulutuksen järjestämisen kulut kasvavat (s.16).

Tämä ilmiö korostuu matalan tulotason maissa, joissa toisen ja kolmannen asteen koulutuksen yksityiset tuotot ovat todella suuret suhteessa yhteiskunnan tuottoihin. Näissä maissa koulutusrahoja jaettaessa ei tulisi tuijottaa vain yhteiskunnan hyötyjä, vaan tukea köyhien perheiden lasten pitkälle kouluttautumista – kuten esimerkiksi Suomessa on jo pitkään tehty.

Koulutus on myös mainio keino ennaltaehkäistä terrorismia, suomalaistutkijan mukaan jopa keinoista paras, sillä tasa-arvoisissa, demokraattisissa ja mahdollisuuksia tarjoavissa yhteiskunnissa ääriliikkeiden houkutukset vaimenevat.

Suomen UNICEFin osingonsaajille kohdistamalla kampanjalla kerätään paraikaa varoja lasten koulutukseen. Voit lukea kampanjasta lisää osoitteessa unicef.fi/osinko tai käydä katsomassa, mitä lasten koulutuksen hyväksi saataisiin tehtyä prosentilla omista osingoistasi osoitteessa osinkolaskuri.fi