UNICEFin tuore tutkimus: Puolet maailman lapsista varhaiskasvatuksen ulkopuolella – lisää koulusta putoamisen riskiä ja hidastaa oppimista
Varhaiskasvatukseen osallistuneet lapset hallitsevat muita todennäköisemmin koulunaloituksessa tarvittavat taidot, jäävät harvemmin luokalle ja jättävät harvemmin koulun kesken, paljastaa tutkimus.
Yli 175 miljoonaa lasta ei ole minkäänlaisen varhaiskasvatuksen piirissä, mikä vastaa noin puolta kaikista maailman varhaiskasvatusikäisistä eli 3–6-vuotiaista lapsista, kertoo YK:n lastenjärjestö UNICEF tänään julkaistussa raportissaan.
Erityisen huono tilanne on matalan tulotason maissa, joissa vain yksi viidestä lapsesta saa varhaiskasvatusta tai esiopetusta. Korkean tulotason maissa vastaava osuus on neljä viidestä lapsesta.
Suomessa kaikkien lasten on osallistuttava vuoden mittaiseen esikouluun, mutta viisivuotiaista varhaiskasvatuksen ulkopuolella on edelleen noin 20 prosenttia.
– Varhaiskasvatus on lastemme koulutuksen perusta. Kaikki sitä seuraava koulutus nojaa sen menestyksen varaan. Silti tämä mahdollisuus on viety monilta lapsilta ympäri maailmaa, mikä lisää luokalle jäämisen ja koulusta putoamisen riskiä, sanoo UNICEFin pääjohtaja Henrietta Fore.
Esiopetusta saaneet lapset
pärjäävät koulunaloituksessa
A World Ready to Learn: Prioritizing quality early childhood education -raportissa kerrotaan, että vähintään vuoden verran varhaiskasvatukseen osallistuneet lapset hallitsevat muita todennäköisemmin koulunaloituksessa tarvittavat taidot, jäävät harvemmin luokalle ja jättävät harvemmin koulun kesken.
Tutkimuksen mukaan varhaiskasvatukseen osallistuneet lapset hallitsevat lukemisen ja laskemisen alkeet ennen koulun aloitusta yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin varhaiskasvatusta vaille jääneet lapset.
– Varhaiskasvatukseen panostamalla vaikutetaan kestävällä tavalla pitkälle tulevaisuuteen. Mitä varhaisemmin satsataan eriarvoisuuden vähentämiseen koulutuksen saralla, sitä vaikuttavampia tuloksia saadaan, sanoo Suomen UNICEFin erityisasiantuntija Mia Malama.
Köyhimmät lapset
jäävät ulkopuolelle
Raportin mukaan varallisuus on merkittävin tekijä, joka määrittelee, pääseekö lapsi varhaiskasvatukseen vai ei. Tutkituissa 64 maassa kaikkein köyhimmät lapset jäävät seitsemän kertaa useammin vaille kouluun valmistavaa opetusta verrattuna kaikkein rikkaimpien perheiden lapsiin.
Varallisuuden lisäksi vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi äidin koulutustaso ja perheen asuinpaikka. Jos äidillä on vähintään toisen asteen koulutus, lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen viisi kertaa todennäköisemmin kuin vähemmän koulutetun äidin lapsi.
– Myös Suomessa varhaiskasvatukseen osallistumiseen vaikuttaa vanhempien tausta. Esimerkiksi Suomessa toteutettu varhaiskasvatusoikeuden rajaus vanhempien työttömyyden perusteella asettaa lapset eriarvoiseen asemaan vanhempien tilanteen perusteella, sanoo Malama.
Kaikkein harvimmin esiopetusta saavat kriisi- ja konfliktimaiden lapset, joista jopa kaksi kolmesta ei osallistu minkäänlaiseen varhaiskasvatukseen.
– Näille lapsille varhaiskasvatus olisi erityisen tärkeää, sillä he tarvitsevat turvallisen ympäristön, jossa käsitellä näkemiään ja kokemiaan asioita, Malama painottaa.
Lisäpanostuksia
tarvitaan
Vuonna 2017 maailman valtiot sijoittivat keskimäärin 6,6 prosenttia koulutusvaroistaan koulua edeltävään opetukseen. UNICEFin suosittelema prosenttimäärä sekä valtioille että lahjoittajille on vähintään kymmenen.
Maista, joista dataa on tarjolla, noin neljä kymmenestä kohdistaa vain alle kaksi prosenttia koulutusrahoista varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen.
– Riittämätön panostus varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen näkyy selkeästi esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajien vähyytenä ja heikkona koulutuksena, Malama sanoo.
UNICEFin arvion mukaan maailmaan tarvitaan 9,3 miljoonaa uutta varhaiskasvatuksen opettajaa vuoteen 2030 mennessä.
Kaikkein suurin paine kohdistuu matalan tulotason ja alemman keskitulon maihin, joissa asuu yli 60 prosenttia maailman kaikista 3-6-vuotiaista lapsista, mutta joissa on vain noin 32 prosenttia kaikista varhaiskasvatuksen opettajista.
– Jos hallitukset haluavat, että niiden työvoima on kilpailukykyistä tulevaisuudessa, niiden täytyy alkaa panostaa varhaiskasvatukseen, sanoo UNICEFin pääjohtaja Fore.
UNICEF auttaa kehittämään
varhaiskasvatusta
UNICEF auttaa erityisesti alhaisen tulotason maita kehittämään koulutusjärjestelmiään, mukaan lukien varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Työhön kuuluu niin materiaalinen tuki lapsille ja kouluille kuin asiantuntija-apu, jonka avulla valtioiden päättäjät pystyvät tekemään parempia päätöksiä lasten koulutukseen liittyen.
– UNICEF työskentelee yhdessä maiden hallitusten kanssa kestävien muutosten aikaansaamiseksi ja pyrkii huomioimaan erityisesti varhaiskasvatuksen, tyttöjen ja vammaisten lasten koulutuksen sekä koulutuksen kriisialueilla, Malama sanoo.
Kriisialueilla UNICEF ylläpitää väliaikaisia koulu- ja varhaiskasvatustiloja, joissa lapset saavat leikkiä ja oppia turvallisessa ympäristössä. Esimerkiksi vuonna 2017 UNICEFin tuella 8,8 miljoonaa lasta sai opetusta kriisialueilla.
Vuonna 2017 UNICEF käytti noin 5,4 miljardin dollarin vuosibudjetistaan koulutukseen noin 1,2 miljardia dollaria.
Suomen UNICEFin osingonsaajille kohdistamalla kampanjalla kerätään paraikaa varoja lasten koulutukseen. Voit lukea kampanjasta lisää osoitteessa unicef.fi/osinko tai käydä katsomassa, mitä lasten koulutuksen hyväksi saataisiin tehtyä prosentilla omista osingoistasi osoitteessa osinkolaskuri.fi
Lisätietoja
Varhaiskasvatus ja koulutus
Mia Malama, erityisasiantuntija, lapsen oikeudet ja koulutus, [email protected], 050 300 2197
Osinkokampanja
Marja Vesala, avainasiakasvastaava, [email protected], 050 4007 557
