Globaaleissa kriiseissä korostuu yritysten vastuullisuustyön merkitys

Viimeistään koronapandemia on herättänyt meidät huomaamaan, ettemme täällä turvallisessa pohjoisessakaan pysty vaikuttamaan kaikkeen. Kun lentokentät sulkeutuvat, liiketoimintoja ajetaan alas ja sairaalat täyttyvät, järkkyy illuusiomme maailmasta turvallisena paikkana. Rajat eivät rajoita pandemioiden leviämistä eivätkä epätoivoisten ihmisten pakoa sodan tai puutteen jaloista.

Juuri nyt YK:ta ja kansainvälistä yhteisöä tarvitaan jopa aiempaa enemmän. YK ei voi kuitenkaan onnistua yksinään. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on elintärkeää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja resilienssin kasvattamiseksi tulevien kriisien varalta.

Yritysten resursseja tarvitaan kipeästi
kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa

Yrityksillä on sekä vaikutustensa että resurssiensa puolesta valtava merkitys siinä, millaisessa maailmassa elämme. Yritysten toimitusketjut vaikuttavat jopa miljardin lapsen elämään. Lapsityövoimaa käytetään erityisesti maataloudessa ja vaateteollisuudessa. Myös vanhempien työehdot vaikuttavat lapsiin – ilman riittävää palkkaa, vanhemmilla ei ole varaa lähettää lapsiaan kouluun. Yritysten tulisikin pyrkiä kantamaan vastuunsa toimitusketjuistaan. Tehtävä ei ole yksinkertainen eikä helppo, sillä toimitusketjut ovat pitkiä ja kompleksisia, mutta työn lopputuloksena suomalaiset kuluttajat voisivat olla varmoja, että heidän käyttämänsä tuotteet valmistuvat inhimillisesti kestävissä olosuhteissa.

Vaikutusten seurannan lisäksi myös yritysten taloudellisia resursseja tarvitaan kipeästi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Pelkästään kehittyvissä maissa on vuosittainen 2,5 triljoonan Yhdysvaltain dollarin vaje tavoitteiden saavuttamiseen liittyvässä rahoituksessa. Samaan aikaan kymmenen maailman suurimman yrityksen markkina-arvo vastaa 146 köyhimmän maan bruttokansantuotetta.

Mitä sitten suomalaiset yritykset voisivat tehdä? Yritysten mahdollisuudet tukea kestävän kehityksen tavoitteita ovat valtavat. Ne voivat tehdä omista arvoketjuistaan vastuulliset ja integroida tavoitteet aidoksi osaksi liiketoimintaansa. Yrityksillä on myös resursseja innovaatiotoimintaan, jonka merkitys etenkin kriiseissä korostuu.  Yritykset voivat tehdä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja hallitusten kanssa. Kyse on paitsi riskien hallinnasta myös laajasta kirjosta liiketoimintamahdollisuuksia. Näissä molemmissa YK-järjestöillä on paljon annettavaa.

Ei hyväntekeväisyyttä
vaan hyötyjä molemmille osapuolille

Modernit kansalaisjärjestöt eivät etsi yrityksistä hyväntekeväisyyskumppania, vaan pyrkivät huolehtimaan, että molemmat osapuolet saavuttavat tavoitteensa.  Yhteisarvon luominen (shared value) -ajattelu on vahvana mukana UNICEFin työssä suomalaisten yritysyhteistyökumppaneiden kanssa. Esimerkiksi Nokia tekee UNICEFin kanssa yhteistyötä rakentamalla Keniassa verkkoratkaisuja maaseudun kouluihin. Ohjelma tarjoaa opettajille ja oppilaille pääsyn internetiin ja mahdollisuuden hyödyntää digitaalisia inklusiivisia oppimismateriaaleja. Samalla parannetaan opetuksen laatua.

Koulutus on yksi UNICEFin työn tärkeimmistä osa-alueista. Koulutus nostaa tutkitusti ihmisiä pois köyhyydestä, lisää tasa-arvoa ja parantaa terveyttä. UNICEFin arvion mukaan jokainen lisäkouluvuosi parantaa maan bruttokansantuotetta 18 %. Joidenkin arvioiden mukaan noin 170 miljoonaa ihmistä vähemmän eläisi köyhyydessä, jos jokainen lapsi oppisi lukemaan. Suomalaisilla yrityksillä on paljon mahdollisuuksia koulutuksen parantamiseen liittyvissä hankkeissa ja innovaatioissa kehittyvissä maissa Nokia-esimerkin kuvaamassa shared value -hengessä.

Yksi helppo tapa yritykselle lähteä liikkeelle omassa vastuullisuustyössään on tutustua Suomen Global Compactin toimintaan. YK käynnisti vuonna 2000 maailman suurimman yritysvastuualoitteen, Global Compactin. Se edistää ja kehittää yritysten ja yhteisöjen kanssa niiden ekologista, sosiaalista ja taloudellista vastuullisuutta ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Se järjestää kansainvälisiä foorumeja, joissa vastuullisuustyöstä kiinnostuneet yritykset kohtaavat ja verkottuvat. Lisäksi se järjestää kampanjoita ja koulutusohjelmia, jotka vauhdittavat esimerkiksi yritysten ilmastotavoitteiden asettamista ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden eteen tehtyä työtä. Suomen Global Compact pitää huolen, että kaikki nämä mahdollisuudet ovat avoinna myös suomalaisille yrityksille.

Global Compact Network Finland aloitti toimintansa viime vuonna, ja Suomessa YK:n aloitteeseen on sitoutunut jo lähes sata erikokoista yritystä monelta eri toimialalta. Liittyessään Global Compactin jäseneksi yritys ottaa askeleen paremman maailman puolesta samalla, kun huolehtii yrityksensä pitkän aikavälin menestyksestä. Samalla yritys viestii myös arvoistaan. Ja arvoistahan lopulta on kyse. Siitä, millaisen maailman haluamme lapsillemme jättää.  

Kuva: Derrick ja Collins laulavat tulkin avustuksella hyödyntäen digitaalista koulukirjaa. Nokia tekee UNICEFin kanssa yhteistyötä Keniassa. Tavoitteena on tarjota opettajille ja oppilaille pääsy internetiin ja mahdollisuus hyödyntää digitaalista oppimismateriaalia. Ohjelmalla vahvistetaan erityisesti vammaisten lasten ja tyttöjen oppimista. ©UNICEFKenya/2019/Rabenstein