UNICEF, Lancet ja WHO: Yksikään maailman valtio ei turvaa lasten terveyttä ja tulevaisuutta
Vauraat maat ylläpitävät lastensa terveyttä, mutta eivät katso tulevaan. Samaan aikaan markkinointikoneistot ajavat lapsia epäterveelliseen elämään roskaruoan ja ruutuajan pariin.
Yksikään maailman valtio ei suojele lasten terveyttä ja ympäristöä kestävällä tavalla, kerrotaan tänään julkaistussa raportissa A Future for the World’s Children?
Raportin taustalla on YK:n lastenjärjestö UNICEFin, lääketieteen julkaisun Lancetin ja Maailman terveysjärjestö WHO:n perustama komissio, joka koostuu neljästäkymmenestä lasten ja nuorten terveyden asiantuntijasta.
Raportti osoittaa, että lasten terveyttä uhkaavat ilmastonmuutos ja maailman ekologinen rappeutuminen sekä prosessoidun pikaruuan, makeiden virvotusjuomien, alkoholin ja tupakan kaupallinen markkinointi.
– Viimeisen kahdenkymmenen vuoden hyvä kehitys lasten ja nuorten terveydessä on nyt pysähtymässä tai jopa kääntymässä, toteaa komission puheenjohtajistossa toiminut entinen Uuden Seelannin pääministeri Helen Clark.
Yritysten markkinoinnin
oltava eettisesti kestävämpää
Maailman ylipainoisten lasten määrä on kymmenkertaistunut 124 miljoonaan vuosien 1975 ja 2016 välillä. Elintavat karsivat usein päivittäistä liikuntaa ja toisaalta altistavat kaupallisille viesteille. Esimerkiksi Isossa Britanniassa 5–15 -vuotiaat lapset viettävät arkena keskimäärin kaksi tuntia päivässä internetissä, viikonloppuisin kolme tuntia.
Samaan aikaan noin 250 miljoonaa lasta matalan ja keskitulotason maissa ovat vaarassa jäädä jälkeen kasvussaan ja kehittymisessään aliravitsemuksen vuoksi.
– Raportti kertoo, kuinka tärkeä rooli myös yrityksillä on lasten hyvinvoinnissa. Yritykset ovat parantaneet vastuullisuuttaan tuotannossa, mutta markkinoinnin ja myynnin kehittämisessä eettisesti kestäväksi on paljon tekemistä, toteaa yritysyhteistyön johtaja Outi Mikkonen Suomen UNICEFilta.
Suomi huolehtii lapsistaan,
mutta ei suhtaudu tulevaan vakavasti
Raportissa vertaillaan 180 maan lasten hyvinvointia; terveyttä, koulutusta ja ravitsemusta, sekä maiden kestävyyttä; kasvihuonepäästöjä, oikeudenmukaisuutta ja tuloeroja.
Suomi on lasten hyvinvointivertailussa sijalla 16, mutta kestävyydessä vasta sijalla 153. Norja johtaa lasten hyvinvointitilastoa, mutta putoaa sijalle 156, kun ympäristökuormitukset huomioidaan.
Maanosista Eurooppa on lapsille paras, kun tarkastellaan lasten ensimmäisiä elinvuosia. Kaikki maat putoavat vertailussa, kun tarkastellaan niiden kestävyyttä lasten tulevaisuuden kannalta.
Moldova ja Albania ovat ainoita Euroopan maita, jotka ovat saavuttamassa tavoitteensa hiilipäästöjen osalta vuoteen 2030 mennessä. Tämänhetkisen lasten hyvinvoinnin osalta Moldova on sijalla 55, Albania 69.
Luxemburg on huonoiten pärjäävä Euroopan maa hiilipäästöjen osalta, sijoittuen sijalle 171, juuri ennen Kazakstania, Yhdysvaltoja ja Australiaa.
Kaikkien lasten
tulevaisuus vaakalaudalla
Suuret hiilipäästöt, joista vauraat maat ovat pääosin vastuussa, uhkaavat kaikkien lasten tulevaisuutta, todetaan raportissa. Jos maapallon lämpötila nousee ennustetut neljä astetta vuoteen 2100 mennessä, seuraukset ovat tuhoisia lasten terveydelle.
Merenpintojen noustessa ja lämpöaaltojen lisääntyessä esimerkiksi taudit, kuten malaria ja denguekuume lisääntyvät voimakkaasti, ja lasten aliravitsemus lisääntyy.
– Raportti osoittaa ensimmäistä kertaa sen, kuinka maat eivät kanna kokonaisvastuuta kaikkien lasten hyvinvoinnista ja ennen kaikkea heidän maapallostaan, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
– Lapsia koskevien päätösten on oltava kestäviä ja niiden tulee kantaa pitkälle tulevaisuuteen, Hetemäki jatkaa.
***
Raportti: A Future for the World’s Children?
Lisätietoja:
Inka Hetemäki, Suomen UNICEF, [email protected], 040 545 4837
Anne Coleman, The Lancet (Lontoo), [email protected], +44 (0) 7468708644
Laura Keenan, WHO (Geneve), [email protected], ja [email protected] +41 22 791 2616
Sabrina Sidhu, UNICEF (New York), [email protected], +1 917 476 1537
