UNICEF-kävelyn huikeat 20 vuotta
Suomen koululaiset ovat kävelleet 17 miljoonaa euroa maailman lasten auttamiseen.
Suomen UNICEFin nyt jo eläkkeelle siirtynyt varainhankinnan johtaja Liisa Susiluoto sai 90-luvun lopulla tehtävän: matkusta Saksaan ja Hollantiin UNICEFin toimistoille selvittämään, millaista toimintaa ne tarjoavat lapsille.
Matkarahaa herui kahdeksi päiväksi. Onneksi Hollannissa tärppäsi. Siellä lapsille järjestettiin kävelyjä, joiden tehtävärasteilla opetettiin lasten oikeuksista.
Suomessa lapsille haluttiin antaa myös aito keino vaikuttaa siihen, että maailman lapset saavat apua. Siksi kävelyyn lisättiin leikkimielinen varainhankinta.
Niinpä UNICEF-kävelyssä lapset hankkivat lähipiiristään ennen tapahtumaa sponsoreita, jotka sitoutuvat lahjoittamaan valitsemansa summan jokaisesta oppilaan kävelemästä kierroksesta.
Joka kolmas
koululainen osallistuu
UNICEF-kävelyt aloitettiin suomalaisissa kouluissa syksyllä 1999.
– Kiinnostus nousi räjähdysmäisesti. Opettajat olivat innoissaan ja mummot soittivat kertoakseen, että heidän lapsenlapsensa oli kävellyt 10 kilometriä, Susiluoto kertoo.
Nykyään joka kolmas peruskoululainen osallistuu vuosittain UNICEF-kävelyyn. Kerätyt varat käytetään maailman lasten koulunkäyntiin.
Kahdessakymmenessä vuodessa Suomen koululaiset ovat kävelleet 17 miljoonaa euroa maailman lapsille. UNICEF-kävely on kuitenkin paljon muutakin kuin varainhankintaa.
– Merkittävintä on, että lapset oppivat tärkeitä asioita ja saavat kokemuksen vaikuttamisesta, sanoo UNICEFin koulutoiminnan suunnittelija Annika Junnonaho.
Se, jos mikä, muuttaa maailmaa.
Muistoja menneiltä vuosilta
Hanhet kirittäjinä
”Pari vuotta sitten valkoposkihanhet päättivät osallistua UNICEF-kävelyymme. Ne jahtasivat meitä. Kun juoksimme niitä hurjaa vauhtia karkuun, taisi tulla pidempi matka tehtyä ja kerättyä enemmän rahaa UNICEFille.”
Tuulia, 12 v. Helsinki
Iso kisa
”Sain isoveljeltä ajatuksen, että kyseessä on iso kisa, ja olin itsekin tosi kilpailuhenkinen.
Menin isoveljen mukana, ja juostiin niin paljon kuin kerettiin siinä ajassa. Luokallaan eniten kierroksia juosseet saivat silloin palkinnot.
Voitin kisan sekä eka- että tokaluokalla. Toisella luokalla sain palkkioksi kassin, joka on minulla vieläkin tallessa."
Lauri Manninen, 22v., Länsi-Pasilan ala-aste, Helsinki
Yllättävät kilometrit
”Elettiin UNICEF-kävelyn ensimmäisiä vuosia. Hieman vaivaantunut äiti otti yhteyttä: hän oli luvannut tyttärelleen 100 mk/kilometri, koska tyttö ei ollut liikunnasta lainkaan innostunut.
Tyttöpä tempaisi 11 kilometriä. 1 100 markkaa oli äidin budjetille ymmärrettävästi liikaa. Yhdessä sitten mietimme, miten tätä summaa pienennetään ilman, että tytön hienot kilometrit kärsisivät arvonalennuksen. En muista ratkaisua tarkalleen, mutta kaikki osapuolet olivat siihen tyytyväisiä.
Inka Hetemäki, UNICEFin ohjelma- ja vaikuttamistyön johtaja
Kepponen ekaluokkalaisille
”Kuutosluokalla olimme ohjaamassa nuorempia pysymään oikealla polulla kävelyreitillä. Luokan pojat päättivät olla hauskoja ja olivat ohjanneet kaikki ykköset kulkemaan jostain puskien kautta.
Ihmettelimme seuraavalla rastilla, miksei lapsia näy. Opettajilta tuli vähän noottia ja jälki-istuntoa pojille. Onneksi kävely saatiin loppuun kunnialla ja ekaluokkalaiset löysivät perille asti."
Laura Tuikkala, 26 v., Antinkankaan ala-aste, Raahe
Otsikkokuva: Kalasataman peruskoulun alakoululaiset UNICEF-kävelyllä vuonna 2018. © UNICEF/Suomi 2018/Mulari
Julkaistu alun perin toukokuussa 2020 Suomen UNICEFin Lasten puolella -lehdessä.
