Hyviä uutisia vuodelta 2021
Kulunut vuosi on ollut lapsille vaikea. Se on asettanut valtavia haasteita lapsen oikeuksien toteutumiselle eikä kehityskulku ole ollut myönteistä. Kuitenkin edistystäkin tapahtunut – maailmaan mahtuu myös hyviä uutisia. Kokosimme luettavaksi viisi hyvää uutista tältä vuodelta.
1. Lasten rokottaminen malariaa vastaan käynnistyy
Maailman terveysjärjestö WHO kertoi lokakuussa suosittavansa malariarokotteen laajaa käyttöönottoa lapsille Afrikan maissa. Joulukuun alussa järjestö ilmoitti, että pitkään odotettu malariarokote on saanut rahoituksen.
Kyseessä on historiallinen askel malarian kukistamisessa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa malaria on suurin lapsikuolleisuuden ja lapsuusajan sairauden aiheuttaja. Yli 260 000 alle viisivuotiasta kuolee tautiin vuosittain.
Malaria on varjostanut aluetta vuosisatoja. Tehokkaan rokotteen ennustetaan pelastavan kymmenien tuhansien lasten hengen vuosittain.
Malariarokotusohjelma käynnistyy Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vuosina 2022-2025.
WHO myös julisti Kiinan vapaaksi malariasta tänä vuonna.
2. Toivoa lapsiavioliittojen vähentämiseksi
Vuoden alussa Dominikaaninen tasavalta kielsi lapsiavioliitot ja Iso-Britannia sitoutui tekemään alle 18-vuotiaiden avioliitoista laittomia.
Nyt edistystä tapahtuu myös Yhdysvalloissa, kun Rhode Islandin ja New Yorkin osavaltiot kielsivät lapsiavioliitot tänä vuonna. Yhdysvaltain osavaltioista viisi on nyt kieltänyt alle 18-vuotiaiden avioliitot.
Lapsiavioliitto on rike lapsen oikeuksia vastaan. Lapsiavioliitot ovat vaikeita estää, sillä taloudelliset ja sosiaaliset paineet avioliittojen solmimiselle voivat olla korkeat. Siksi lapsia suojeleva lainsäädäntö on asenteisiin vaikuttamisen ohella tärkeä askel haitallisen perinteen kitkemiseksi.
3. Lapsia suojataan yhä paremmin digitaalisessa ympäristössä
UNICEF on tänä vuonna julkaissut yhteistyössä Suomen ulkoministeriön kanssa tekoälyohjeistuksen. Sen avulla on mahdollista suunnitella turvallisia ja lapsen oikeudet huomioivia tekoälyratkaisuja.
Ohjeistus on saanut paljon huomioita ja esimerkiksi Skotlannin hallitus on jo liittänyt sen osaksi kansallista tekoälystrategiaansa.
Lisäksi syyskuussa 2021 Iso-Britanniassa voimaan tullut lainsäädäntö suojaa lasten yksityisyyttä ja pitää lapset paremmin turvassa digiympäristössä. Uusi lainsäädäntö velvoittaa teknologiayritykset, mukaan lukien sosiaalisen median alustat ja peliyhtiöt, huomioimaan lapsen edun liiketoiminnassaan.
4. Kouluja turvataan paremmin aseellisissa konflikteissa
Vuonna 2021 kuusi uutta maata allekirjoitti Safe Schools -julistuksen. Valtioiden välinen poliittinen julistus pyrkii turvaamaan lasten ja nuorten oikeutta koulutukseen ja turvaan aseellisissa konflikteissa. Nyt yhteensä 113 maata on allekirjoittanut sopimuksen.
Julistuksella on merkitystä. Maailmanlaajuinen opetusta hyökkäyksiltä suojaava koalitio julkaisi lokakuussa raportin, jonka mukaan useissa julistuksen allekirjoittaneissa maissa koulujen ja yliopistojen käyttö sotilaalliseen tarkoitukseen on vähentynyt jopa 50 prosentilla. Koulujen valtaaminen sotilaskäyttöön, kuten kuulustelutiloiksi, sotilaiden kouluttamiseksi tai aseiden varastoimiseksi, vaarantaa merkittäväsi oppilaiden turvallisuutta ja oikeutta koulutukseen.
UNICEF työskentelee eturintamassa Safe School -julistuksen allekirjoittaneiden maiden ja aseellisten ryhmien kanssa suojellakseen lapsia.
5. Suomi julkaisi ensimmäisen kansallisen lapsistrategian
Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia on tärkeä virstanpylväs lapsen oikeuksien edistämisessä Suomessa. Strategian tavoitteena on luoda aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, jokaisen lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi.
Lapsistrategia perustuu tietoon ja tutkimukseen. Sen pohjana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka velvoittaa jäsenmaita noudattamaan sopimuksessa vahvistettuja lapsen oikeuksia.
Strategiaan on kirjattu lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen nykytila sekä tavoitteet ja toimenpiteet niiden edistämiseksi.
