Köyhissä maissa annetut rokotukset hyödyttävät länsimaiden talouksia

Koronavirusrokotteiden tasapuolinen jakaminen maailmanlaajuisesti hyödyttäisi taloutta kaikkialla, myös ulkomaankaupasta vahvasti riippuvaisessa Suomessa.

Korkean tulotason maissa asuu 16 prosenttia maailman väestöstä, ja nämä vauraat maat ovat saaneet tähän mennessä lähes puolet valmistetuista koronavirusrokotteista. Tämä ei edistä pandemian nopeaa nujertamista eikä maailmantalouden toipumista.

Kansainvälinen kauppakamari (ICC) julkaisi vastikään tutkimuksen, jonka mukaan rokotteiden niukkuus ja hidas jakelu kehittyvissä maissa saattavat maksaa maailmantaloudelle pelkästään tänä vuonna 9 000 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Summa vastaa suurin piirtein Japanin ja Saksan yhteenlaskettua bruttokansantuotetta.

Saman tutkimuksen mukaan puolet näistä menetyksistä – 4 500 miljardia dollaria – kohdistuu läntisiin teollisuusmaihin. Tämä johtuu pandemian aiheuttamista kysynnän ja tarjonnan häiriöistä globaaleissa arvoketjuissa sekä valtioiden keskinäisestä riippuvuudesta maailmantaloudessa.

Suomessakin yritykset ovat kärsineet ulkomaankaupan logistiikkaa haittaavasta konttivajeesta sekä teollisuustuotantoa jarruttavasta komponenttipulasta. Näiden ongelmien syyt ulottuvat Aasian maiden koronavirustilanteeseen. Nyt Intian vaikea epidemia voi aiheuttaa häiriöitä maahan Euroopasta ulkoistetuissa tietotekniikkapalveluissa – Intia on nyt maailman suurin it-palvelujen viejä. Lisäksi maailmantaloudessa tuntuu kehittyvistä maista saatavien raaka-aineiden ja maataloustuotteiden saatavuuden heikentyminen.

On arvioitu, että yli 80 prosenttia maailmantalouden tulevasta kasvusta syntyy läntisten teollisuusmaiden ulkopuolella. Jos pandemia pitkittyy kehittyvissä talouksissa Euroopan ulkopuolella, se jarruttaa myös Euroopan talouskasvua. Teollisuusmaissa, Suomessakin, talouden menetykset voivat olla 3–5 prosenttia vuodessa.

Pandemian pitkittyminen olisi huomattava takaisku maailmantalouden suhdanteita myötäilevälle Suomen taloudelle ja ulkomaankaupasta riippuvaisille suomalaisyrityksille. Suomen talous ja yritysten arvoketjut kytkeytyvät laajasti EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle Kaakkois-Aasiasta Latinalaiseen Amerikkaan

Rikkaiden ja köyhien maiden ero rokotteiden saatavuudessa voi luoda syvän kuilun. Yhä selvempi jako läntisiin teollisuusmaihin ja muuhun maailmaan vaikuttaisi monin tavoin maailmanpolitiikkaan ja maailmantalouteen.

Koronaviruskriisin hoidosta parjattu Euroopan unioni on pyrkinyt kantamaan vastuuta sallimalla EU-alueella valmistettujen rokotteiden viennin yli 30 maahan Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. EU on myös merkittävästi tukenut kansainvälisen Covax-rokoteyhteistyöohjelman työtä. Covaxin tavoitteena on toimittaa kaksi miljardia rokoteannosta 92:een matalan ja keskimatalan tulotason maahan. Unicef vastaa rokotteiden hankinnasta ja toimittamisesta Covaxissa.

Rokotteista käytävän kilpajuoksun häviäjiä ovat köyhät maat. Maailman rikkaimpien valtioiden täytyy osallistua riittävällä rahoituksella rokoteohjelman toteuttamiseen köyhemmissä maissa. Lisäksi tarvitaan yritysten tukea.

Unicef on sopinut Kansainvälisen kauppakamarin kanssa yhteistyöstä, jossa yrityksiä aktivoidaan maailmanlaajuisesti edistämään rokotuksia ja muita toimia globaalin pandemian nujertamiseksi. Rahalahjoitusten lisäksi yritykset voivat tarjota osaamistaan kriisimaille muun muassa terveysteknologiassa ja logistiikassa.

 Mikään maa ei vapaudu pandemian terveys- ja talousvaikutuksista ennen kuin koronaviruksen leviäminen on hallinnassa kaikkialla maailmassa. Rokotteiden tasapuolinen jakaminen globaalisti antaa mahdollisuuden estää entistä suuremman epätasa-arvon syntyminen kehittyneiden ja kehittyvien maiden välille. Syvä epätasa-arvo ei ole yhdenkään ihmisen, yrityksen eikä minkään kansakunnan etu.

Julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Sanomissa 7.5.2021

Kuva: Koronarokottaminen alkoi Kongon demokraattisessa tasavallassa toukokuussa COVAX-ohjelman avulla. Sairaanhoitaja Jeanne Dusungu rokotustyössä Gomassa, Pohjois Kivun osavaltiossa. ©UNICEF/UN0460884/Acland