Lapsen oikeuksien tulee toteutua myös digiympäristössä

Internetin arkkitehdit olivat insinöörejä, sotilaita ja yrittäjiä. Järjestelmän peruslähtökohdat luotiin heidän tarpeisiinsa. Kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin digiarkemme rakentuu tämän järjestelmän päälle. Valitettavasti internetin peruskiveen ei valettu ihmisoikeuksia.

Nyt on kuitenkin saavutettu merkittävä virstanpylväs. Lapsen oikeuksien sopimusta, joka velvoittaa lähes kaikkia maailman maita, on täydennetty yleiskommentilla. Se käsittelee lapsen oikeuksia digitaalisessa ympäristössä. Vastikään julkaistu yleiskommentti tuo nyt vahvoja välineitä ihmisoikeuksien soveltamiseen digitaalisessa ympäristössä ja samalla tukee lainsäätäjiä ja viranomaisia työssään. Kansallisen lainsäädännön kehittämiselle ja toimeenpanolle on suuri tarve.

Ongelmia verkossa on monia. Yhteiskuntamme digitaaliset palvelut eivät vielä huomioi riittävästi lapsia palvelujen käyttäjinä. Sosiaalinen media tarjoaa teinille koukuttavia videoklippejä ja kyseenalaista sisältöä. Käymällä yhdellä verkkosivustolla siirtyvät lapsen tiedot kymmenien yritysten käyttöön. Lapsen käyttämän ilmaispalvelun tiedot tallentuvat yritykselle, joka voi hyödyntää ja myydä niitä vielä vuosienkin päästä. Verkossa on lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa.

Ongelmiin on onneksi herätty monella rintamalla. Euroopan unioni on työstämässä lapsen oikeuksien strategiaa, jossa tullaan huomioimaan lapsen oikeudet myös digitaalisessa ympäristössä. Suomessa on vastikään julkaistu kansallinen lapsistrategia, jossa kiinnitetään huomiota lapsen oikeuksien ja aseman vakiinnuttamiseen kaikkialla. Digi arkeen -neuvottelukunta on yhteistyökanava järjestöjen, tutkijoiden, eri viranomaisten ja julkisten palveluiden digitalisoinnista vastaavan valtiovarainministeriön välillä. Euroopan komissio kehottaa EU-maita panemaan täytäntöön lasten suojelua koskevat säännöt, jotka sisältyvät audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaan direktiiviin, sekä tukemaan lasten digitaalisten perustaitojen kehittämistä.

Vaikka aloitteita on paljon, ne eivät ole riittäviä. Alueelliselle ja kansainväliselle yhteistyölle on huutava tarve. Myös yritysten tulee kantaa vastuunsa. Digipalvelut ovat erinomainen keino oppia, osallistua yhteiskuntaan ja toteuttaa luovuutta. Ne tulee kuitenkin suunnitella niin, että lapset voivat käyttää niitä oman kehitystasonsa mukaisesti.

Meidän kaikkien tulee edellyttää, että myös digitaalisessa maailmassa toteutuu lapsen oikeus osallistua sekä lapsen oikeus yksityisyyteen, turvaan, terveyteen ja yhdenvertaisuuteen.

***

Julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Sanomissa 4.4.2021.

Avauskuva: © UNICEF/UN0392561/Kolari