Lapsiperheköyhyys kasvaa entisestään, ellei lapsia ja lapsiperheitä tueta tehokkaasti nyt
Koronakriisi pahentaa lapsiperheköyhyyttä ellei lapsille ja lapsiperheille kohdenneta tukea selvästi nykyistä enemmän.
Lapsiperheköyhyyttä käsitelleessä Helsingin Sanomien artikkelissa (Sunnuntai 18.4.) kysyttiin, mikä mahtaa olla köyhyystilanne hallituskauden päättyessä vuonna 2023. Kansainvälisen tutkimustiedon valossa tilanne kahden vuoden päästä ei näytä lupaavalle.
UNICEF julkaisi joulukuussa 2020 raportin, jossa tarkasteltiin 41 OECD- ja EU-maan toimenpiteitä koronakriisin hoidossa helmi- ja heinäkuun 2020 välisenä aikana: Vauraat maat olivat käyttäneet tuolloin kuusi kuukautta kestäneen kriisin hoitoon historialliset 10,8 biljoonaa dollaria. Tästä kuitenkin vain kaksi prosenttia kohdistettiin lasten ja lapsiperheiden sosiaaliturvaan.
Raportin ennustus olikin, että lapsiperheköyhyys kasvaa koronakriisin jälkeen ja pysyy korkeana seuraavat viisi vuotta.
Aiempien taloudellisten kriisien valossa tiedetään, että niiden vaikutukset lapsiin ovat pitkäkestoisia. UNICEFin raportin mukaan kohdennettu tuki lapsille ja lapsiperheille on paras keino estää ongelmien muuttuminen pysyviksi. Jos lapsia ja lapsiperheitä ei tueta tehokkaasti nyt, on väistämätöntä, että tulevaisuudessa investointien tarve kasvaa entisestään.
Artikkelissa kysyttiin, miksi lapsivaikutuksia pitäisi arvioida kaikessa päätöksenteossa. Vastaus kysymykseen löytyy artikkelin loppupuolelta: ”Köyhyys on yhteiskunnallinen ongelma, joka liittyy esimerkiksi työttömyyteen, asumiskuluihin, terveysongelmiin ja verotukseen.”
Köyhyyteen vaikuttavia päätöksiä tehdään siiloissa. Jos kaikesta lapsia suoraan tai epäsuorasti koskevasta päätöksenteosta ei tehdä lapsivaikutusten arviointia, emme saa näkyviin päätösten yhteisvaikutuksia lapseen. Tällöin tilanne jatkuu lasten kannalta yhtä kestämättömänä kuin ennenkin.
Kuva: © UNICEF/Suomi 2017/Hanna-Kaisa Hämäläinen
