Miten kunta turvaa hyvän elämän haavoittuvassa asemassa oleville lapsille?

Lähes 200 kuntatoimijaa, lapsen oikeuksien asiantuntijaa ja muita teemasta kiinnostuneita osallistui Suomen UNICEFin järjestämään webinaariin ”Miten kunta turvaa hyvän elämän haavoittuvassa asemassa oleville lapsille?”.  

Valtaosa lapsiin ja nuoriin liittyvistä päätöksistä tehdään kunnissa. Kunnan viranhaltijat, työntekijät ja päättäjät ovatkin ratkaisevan tärkeitä lapsen oikeuksien turvaajia ja toteuttajia. 

Vaikka Suomessa suurin osa lapsista voi hyvin, kaikkien lasten oikeudet eivät toteudu meilläkään. Siksi kunnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Juuri tähän tarpeeseen UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli tuo tukea kunnille. 

Tilaisuuden ensimmäisen puheenvuoron piti kuntaministeri Sirpa Paatero. Hän korosti, että koronan jälkihoidossa on tärkeää varmistaa kuntien peruspalvelujen resurssit, sillä peruspalvelut ovat tärkeitä lasten hyvinvoinnin kannalta.  

Paatero kehotti myös ottamaan lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin laajamittaisesti käyttöön kunnissa sekä edistämään lasten osallisuutta ja keräämään tietoa lapsia koskevan päätöksenteon tueksi. 

Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki valotti Lapsiystävällinen kunta -mallin perustan, YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä. Ihmisoikeusperustaisuus edistää paitsi yksilön suojaa myös hyvää ja kestävää yhteiskuntaa sekä yhteiskuntarauhaa, Hetemäki totesi. 

Lapsiystävällinen kunta -malli pureutuu 
kunnan suurimpiin lapsenoikeusongelmiin 

Suomen UNICEFin erityisasiantuntijat Johanna Laaja ja Sanna Koskinen esittelivät UNICEFin uudistettua ja entistä vaikuttavampaa Lapsiystävällinen kunta -mallia ja -digipalvelua.  

Uusitun mallin kulmakivi on kunnan suurimpien lapsenoikeusongelmien ja niiden juurisyiden tunnistaminen. Juurisyyt tulevat näkyviin esimerkiksi siinä, miten kunta järjestää palveluita lapsille ja miten päätöksiä tehdessä arvioidaan lapsen etu.  

UNICEF tuotti uudistettuun malliin 70 eri indikaattoria, joiden avulla kunta voi pureutua näihin juurisyihin ja valita Lapsiystävällinen kunta -kehitystyölleen tavoitteet, jotka parantavat pysyvällä tavalla lasten hyvinvointia. Malli tuottaa tuloksia juuri niille lapsille, joiden oikeuksien toteutumisessa on eniten haasteita tällä hetkellä.  

Uusitut UNICEFin lapsenoikeusmateriaalit ovat kaikkien saatavilla uudessa Lapsiystävällinen kunta -digipalvelussa. Mallissa mukana olevia kuntia digipalvelu tukee Lapsiystävällinen kunta -työn tavoitteiden ja tulosten seurannassa entistä paremmin. UNICEFille digipalvelu on väline seurata ajantasaisesti kymmenien yhteistyökuntien kehitystyötä. Jatkossa palvelun avulla saadaan koottua kansallisestikin merkittävää dataa kuntien lapsenoikeustilanteesta.  

Webinaarissa kuultiin kokemuksia Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyöstä kahdesta mallissa mukana olevasta kunnasta.  

Hämeenlinnan kaupungin maankäytön johtaja Niklas Lähteenmäki kertoi, miten lasten ääni kuuluu ja vaikuttaa kaavoitussuunnittelussa Hämeenlinnassa.  

- Lapsi on kaupunkisuunnittelun ydin. Kaupunki antaa lapselle lapsuuden maiseman, joka kantaa koko elämän, Lähteenmäki kiteytti. 

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelujen hyvinvointipäällikkö Arto Willman esitteli, kuinka Oulussa lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi on valtavirtaistettu osaksi kaupungin päätäksentekoa, ja näin huomiodaan entistä paremmin haavoittuvassa asemassa olevat lapset. 

Lapsiystävällinen kunta -mallissa on tällä hetkellä mukana 44 kuntaa, ja se tavoittaa jo reilut 500 000 Suomessa asuvaa lasta.  

Digitalisaatio voi vauhdittaa 
lasten hyvinvoinnin turvaamista 

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) asiantuntija Mari Hirvonen esitteli puheenvuorossa, miten digitalisaatio voi vauhdittaa kuntien pitkäjänteistä työtä lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Digitalisaatioon sisältyy paljon mahdollisuuksia, mutta niiden toteutuminen edellyttää haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja perheiden huomioimista. 

Digitalisaatio voi esimerkiksi tarjota lapsille ja nuorille matalan kynnyksen keinoja osallistua. Samaan aikaan digisyrjäytyminen on todellisuutta, sillä kaikilla lapsiperheillä ei ole käytössään vuorovaikutuksen mahdollistavia digilaitteita.  

Itla on tukenut Lapsiystävällinen kunta -mallin digipalvelun kehitystyön käynnistämistä 100 000 eurolla.  

Sateenkaarinuoret kärsivät syrjinnästä 
ja kiusaamisesta yläasteella 

Lapsiystävällinen kunta -työn päähenkilöitä ovat aina lapset. Lapset ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita. 

Saara Katainen, 15, piti webinaarissa vaikuttavan puheenvuoron sateenkaarinuorten hyvän elämän edellytyksistä. Seta ry:n nuorisotoimikunnan jäsenenä toimiva Katainen totesi sateenkaarinuorille olevan tärkeää, että he voi kokea olevansa hyväksyttyjä ja normaaleja. 

Katainen korosti yhtä asiaa, joka estää hyvän elämän kokemuksen – yläkouluvuodet ovat lähes kaikille sateenkaarinuorille ahdistavia syrjinnän ja kiusaamisen vuoksi. Katainen vetosi kuulijoina olleisiin aikuisiin, jotta he tekisivät asialle jotain. 

- Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta ei puhuta kouluissa. Olisi tärkeää käydä tätä keskustelua ikätasoon sopivalla tavalla jo alakoulussa. 

UNICEFin uusittu Lapsiystävällinen kunta -malli varmistaa, että moninaiset lapset saavat näkemyksensä kuuluviin kunnan kehittämistyössä. 

Kumpi voittaa, 
talous vai ihmisoikeudet? 

Kuntaliiton varapuheenjohtaja Hanna Tainio ja Ihmisoikeusinstituutin johtaja Elina Pirjatanniemi keskustelivat aiheesta ”mahtuvatko talous ja ihmisoikeudet samaan kuntastrategiaan”. Kyllä mahtuvat, totesivat keskustelijat.  

Pirjatanniemi muistutti, että julkisen vallan on jo perustuslain mukaan turvattava ihmisoikeuksien toteutuminen. Toisaalta kestävä kuntatalous on välttämätön monien ihmisoikeuksien toteutumiselle. 

- Kysymys on ennen kaikkea tahtotilasta, vaikka kunnat ovatkin erilaisia, totesi puolestaan Tainio. 

Kumpikin oli yksimielinen myös siitä, että leikkauspaineidenkin keskellä kuntien tulee kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin.  

Haku malliin nyt auki 
uusille kunnille 

Webinaarin päätössanat lausui Suomen UNICEFin pääsihteeri Marja-Riitta Ketola. Hän kutsui kaikki kunnat rakentamaan yhä lapsiystävällisempää Suomea yhdessä UNICEFin kanssa.  

- Lapsen oikeuksien varmistaminen jokaiselle lapselle ei ole helppoa, mutta uskon, että yhteisellä työllä onnistumme siinä. Lapset eivät voi odottaa. 

UNICEFin tavoitteena on jatkossa saada mukaan Lapsiystävällinen kunta -malliin kymmeniä uusia kuntia. Malli on kunnille maksuton. Haku malliin on nyt auki uusille kunnille mallin digipalvelussa lokakuun 2021 loppuun. 

Lisätietoa 

Lapsiystävällinen kunta -mallin digipalvelu: www.lapsiystavallinenkunta.fi 

Katso webinaarin tallenne Youtubesta. 

Ota yhteyttä: erityisasiantuntija Sanna Koskinen, Suomen UNICEF, [email protected]