Suomen tulisi nostaa lapset oikeudet selkeämmin esiin kehitysyhteistyössään
Suomella olisi monia mahdollisuuksia edistää maamme kehitysyhteistyön lapsiystävällisyyttä, kirjoittavat asiantuntijat Tarmo Heikkilä Suomen UNICEFilta ja Emmi Pakkala Pelastakaa Lapsista.
Viime viikolla julkaistiin Suomen ensimmäinen kehityspoliittinen selonteko, joka ohjaa maamme kehityspolitiikkaa yli vaalikausien. Pitkäjänteisyys kehitysyhteistyössä mahdollistaa parempia tuloksia myös kehittyvien maiden lapsille.
Lapset kehittyvissä maissa ovat suurten haasteiden edessä, kun ihmiskunnan syvenevät ongelmat kuten ilmastonmuutos, luontokato, konfliktit ja eriarvoisuus vaikuttavat heidän kotimaissaan yhä rajummin.
Lasten tarpeet eroavat aikuisten tarpeista. He ovat haavoittuvammassa asemassa yhteiskunnassa ja tarvitsevat erityistä suojelua. Siksi on hienoa, että kehittyvien maiden lasten haasteet ja heidän valmiuksiensa ja oikeuksiensa turvaaminen on tunnistettu selonteossa. Selonteossa sitoudutaan vahvasti tyttöjen oikeuksiin ja lapsille tärkeisiin oikeuksiin, kuten koulutukseen, puhtaaseen veteen ja terveyteen.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yleisten täytäntöönpanoperiaatteiden tulee ohjata kehityspoliittisen selonteon toteutusta kuten kaikkea muutakin Suomen viranomaistoimintaa.
Suomen kehitysyhteistyön toimintatavat ja mittarit ovat käymässä läpi kattavaa uudistusta. Olisi tärkeää, että niissä huomioitaisiin kokonaisvaltaisesti lapsen oikeudet. Tällöin Suomi voisi toteuttaa aiempaa kattavampaa seurantaa ja raportointia siitä, kuinka moni lapsi hyötyy Suomen tukemasta kehitysyhteistyöstä, millaisia tuloksia lapsille saadaan aikaan kehittyvissä maissa, paljonko Suomen kehitysyhteistyön rahoituksesta kohdistuu lapsille ja vaikkapa siitä, miten lapset voivat osallistua Suomen kehitysyhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen itse.
Haluamme kannustaa Suomea lapsen oikeuksien perusteellisempaan ja selkeämpään tarkasteluun tulevassa kehitysyhteistyön tulosraportissa ja tulevissa kehitysyhteistyön evaluaatioissa.
Viranomaistoiminnan lapsiystävällisyyttä Suomessa kehitetään parhaillaan muun muassa edistämällä viranomaispäätösten lapsivaikutusten arviointia sekä lapsibudjetointia. Nämä julkisen hallinnon uudistukset tulisi laajentaa koskemaan myös Suomen kehitysyhteistyötä.
Kannustamme Suomea uuden selonteon toteutuksen yhteydessä tunnistamaan ja toimeenpanemaan tavat, joilla lapsiin kohdistuvia vaikutuksia voidaan arvioida entistä paremmin osana Suomen kehitysyhteistyön ihmisoikeusperustaista toimintatapaa ja lapsibudjetointia ottaa käyttöön Suomen kehitysyhteistyön rahoituspäätöksissä.
Lisäksi selkeämpi koordinaatio lapsen oikeuksien kokonaisuuden kehittämiseksi Suomen kehitysyhteistyössä, parempi lapsen oikeuksista tiedottaminen osana Suomen kehitysyhteistyön toteutusta sekä systemaattinen koulutus ulkoasianhallinnossa työskenteleville tarjoaisivat Suomelle mahdollisuuksia edistää kehitysyhteistyömme lapsiystävällisyyttä edelleen lapsen oikeuksien sopimuksen hengessä.
Tarmo Heikkilä, kehityspolitiikan asiantuntija, Suomen UNICEF
Emmi Pakkala, vaikuttamistyön asiantuntija, Pelastakaa Lapset
***
Otsikkokuva: Syyrialainen Khadija,12, opiskelee erityisluokalla, jolla otetaan kiinni kesken jääneitä opintoja. Suomi on tukenut Syyrian sodasta kärsineiden lasten koulutusta ja auttanut muun muassa koulusta pudonneita lapsia jatkamaan opintojaan. © UNICEF/UNI274434/Al-Issa
