UNICEF: Koronan vaikutukset lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin ovat vain jäävuoren huippu

Korona tulee vaikuttamaan lasten ja nuorten mielenterveyteen ja hyvinvointiin useita vuosia, varoittaa UNICEF tuoreessa raportissaan tänään. UNICEFin Maailman lasten tila 2021 -raportin mukaan lasten ja nuorten mielenterveyteen ei olla investoitu riittävästi. Kattava raportti 21 maasta keskittyy nyt ensimmäistä kertaa lasten ja nuorten mielenterveyteen, myös ajalta ennen koronapandemiaa.

Lasten ja nuorten mielenterveyteen
ei panosteta tarpeeksi

Joka seitsemäs 10–19 -vuotias nuori kärsii jostakin diagnosoidusta mielenterveyden ongelmasta, pojat useammin kuin tytöt. Se tarkoittaa yhteensä noin 169 miljoonaa nuorta. Eniten nuoria kuormittavat masennuksen ja ahdistuksen oireet. Lähes 46 000 nuorta päättää elämänsä itse joka vuosi. Itsemurha on yksi viidestä yleisimmästä kuolinsyystä nuorten keskuudessa maailmassa.

Saman aikaan mielenterveyden hoidon tarpeen ja rahoituksen välillä on syvä kuilu.
Maailmanlaajuisesti vain noin kaksi prosenttia valtioiden terveydenhuollon rahoituksesta kohdistetaan mielenterveyspalveluihin. Niissä maissa, joissa lapset kohtaavat mielenterveyttä horjuttavia kriisejä kuten katastrofeja, syrjintää, sotaa ja äärimmäistä köyhyyttä, mielenterveydenhoidon tarve olisi valtava, mutta resurssit ovat käytännössä olemattomat.

- Koronan vaikutus on merkittävä, mutta se on vain jäävuoren huippu. Jo ennen pandemiaa liian moni lapsi kantoi mielenterveysongelmien taakkaa. Valtiot investoivat lasten ja nuorten mielenterveyteen hälyttävän vähän eikä mielenterveyden yhteyksiä lasten ja nuorten hyvinvointiin ja hyvään tulevaisuuteen nähdä, toteaa UNICEFin pääjohtaja Henrietta Fore.

Pahoinvoinnin lisäksi nuorten mielenterveysongelmilla on myös taloudellisia seurauksia: lasten ja nuorten mielenterveyden laiminlyönnin hinnan on laskettu nousevan vuosittain globaalisti jopa 334 miljardiin euroon.

Koronapandemian vaikutukset
kestänevät pitkään

Pandemian vaikutusta lasten ja nuorten hyvinvointiin ei voida kiistää. Köyhyys on lisääntynyt merkittävästi ja se on itsessään vakava riskitekijä hyvinvoinnille ja mielenterveydelle. Joka seitsemäs lapsi maailmassa on kärsinyt laajoista yhteiskunnallisista suluista. Yhteensä 1,6 miljardia lasta on kärsinyt koulunkäynnin keskeytyksistä.

Myös Suomessa korona-aika on vaikuttanut lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä mielenterveyteen. Uusimman Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten ahdistus- ja masennusoireilu oli keväällä 2021 lisääntynyt huomattavasti verrattuna epidemiaa edeltävään mittaukseen sekä tytöillä että pojilla.

Suomen UNICEF kartoitti Suomessa asuvien 13–18-vuotiaiden nuorten tuntoja vastikään kyselyssä, josta ilmeni, että pitkittynyt koronatilanne nakersi nuorten uskoa tulevaisuuteen ja mielenterveyspalvelujen riittämättömyys vähensi nuorten hyvinvointia.

Lähes kaksi kolmesta vastaajasta toivoi, että mielenterveyteen liittyvistä asioista puhuttaisiin kouluissa enemmän. Nuoret kokivat myös, että pääsyn ennaltaehkäiseviin mielenterveyspalveluihin, kuten koulupsykologille ja -kuraattorille, tulisi olla helpompaa.

Tehokkaampia toimia
lasten mielenterveyden turvaamiseksi

UNICEFin tuoreen raportin mukaan lasten kokonaisvaltaiseen mielenterveyteen vaikuttavat varhaislapsuudesta alkaen sekä perinnölliset että ympäristötekijät. Niitä ovat esimerkiksi vanhemmuus, koulutus, ihmissuhteet, köyhyys, altistuminen väkivallalle ja humanitaariset kriisit. Hyvä vanhemmuus on lapsen mielenterveyden merkittävä turva, mutta siihen kiinnitetään liian vähän huomiota. Lisäksi turvallinen kouluympäristö ja positiiviset ihmissuhteet vähentävät lasten mielenterveysongelmien riskiä.

Suojaavista tekijöistä huolimatta monet seikat, kuten mielenterveysongelmiin liittyvä leimautumisen pelko sekä mielenterveyspalvelujen vähäiset resurssit estävät liian monia lapsia ja nuoria voimaan hyvin ja pääsemään tarvittaessa hoidon piiriin.

Maailman lasten tila 2021 -raportti peräänkuuluttaa päättäjiltä huomattavasti tehokkaampia toimenpiteitä lasten ja nuorten mielenterveyden suojaamiseksi:

• Ratkaisukeskeisiä investointeja lasten ja nuorten mielenterveyteen laajasti eri yhteiskunnan sektoreilla.
• Tutkimustietoon perustuvien monialaisten toimenpiteiden vahvistamista ja systemaattista käyttöönottoa, sillä mielenterveyden riskitekijät ja niiltä suojelevat mekanismit ovat tiedossa. Esimerkiksi vanhemmuuden tukiohjelmat auttavat parantamaan lapsen ja huoltajan välistä kiintymyssuhdetta, tukemaan huoltajan mielenterveyttä sekä lapsen kognitiivista kehitystä. Tunne- ja vuorovaikutuskasvatus kouluissa taas ennaltaehkäisee mielenterveyden ongelmia ja pahoinvointia.
• Mielenterveyden haasteista ei saa vaieta. Kenenkään ei tulisi joutua pelkäämään leimautumista eikä kokea häpeää mielenterveysongelmien vuoksi. Ymmärrystä mielenterveyden ongelmista ja niiden vaikutuksista tulee lisätä.

Lataa raportti täältä: https://www.unicef.org/reports/state-worlds-children-2021