Hyvä koulutus jokaiselle lapselle Somaliassa
Somaliassa on yksi maailman alhaisimmista peruskouluun osallistumisasteista – vain kaksi viidestä kouluikäisestä lapsesta käy koulua. Tähän tilanteeseen UNICEF ja Suomi haluavat muutoksen.
– Koulutukseni on tärkeää, jotta voin auttaa vanhempiani ja yhteisöäni tulevaisuudessa, sanoo Halimo Abdirahman Ismail.
Päättäväisen somalialaistytön tavoite on olla jonain päivänä maansa presidentti.
Halimo Abdirahman Ismail pitää koulussa erityisesti matematiikasta. ”Matematiikkaa haastaa minut ajattelemaan ja laittaa aivoni töihin.” © UNICEF/UN0405812/Taxta
– Aikuisena haluan olla lääkäri tai insinööri, sanoo Abdikarim Ahmed Rookey, joka käy koulua Somalian pääkaupungissa Mogadishussa.
– On tärkeää kehittää aivojaan, jotta voi saavuttaa omat tulevaisuuden tavoitteensa, hän lisää.
Koulutus ei saa
olla onnesta kiinni
Monet lapset Somaliassa eivät ole yhtä onnekkaita kuin Halimo ja Abdikarim. Peruskoulutus on saavuttamaton unelma yli kolmelle miljoonalle somalialaislapselle.
Koulutus on jokaisen lapsen oikeus, eikä kouluun pääsy saa olla kiinni siitä, millaiseen perheeseen tai oloihin on sattunut syntymään.
Abdikarim Ahmed Rookeyn lempiaine koulussa ovat luonnontieteet. © UNICEF/UN0405845/Taxta
UNICEF työskentelee Somaliassa yhteistyössä maan viranomaisten ja kumppaneidensa kanssa, jotta jokainen somalialainen lapsi saisi laadukkaan koulutuksen. UNICEF edistää lasten kouluun pääsyä, opetuksen laadun parantamista ja varhaiskasvatuksen kehittämistä.
Tämä työ on mahdollista osin Suomen valtion kehitysyhteistyörahoituksen ansiosta. Suomi tukee UNICEFin koulutustyötä Somaliassa 7,65 miljoonalla eurolla vuosina 2022–2026.
Tytöt jäävät poikia
useammin koulun ulkopuolelle
Lapset jäävät koulun ulkopuolelle muun muassa köyhyyden, pitkien etäisyyksien ja opettajien puutteen vuoksi.
Asia Ahmed käy esikoulua Mogadishussa. Varhaiskasvatuksen kehittäminen on osa UNICEFin koulutustyötä Somaliassa. © UNICEF/UN0434235/Taxta
Tyttöjen mahdollisuudet käydä koulua ovat usein poikia huonommat. Osalle tytöistä aikainen naimisiinmeno sulkee koulun ovet. Pelko tyttöjen turvallisuudesta saattaa estää vanhempia lähettämästä tyttäriään kouluun, jos koulumatka on pitkä tai muuten vaarallinen. Myös kuukautiset voivat katkaista tyttöjen koulunkäynnin, sillä usein koulussa ei ole mahdollisuutta ylläpitää kuukautishygieniaa.
Myös vammaiset lapset, paimentolaislapset, pakolaislapset sekä syrjäseuduilla ja konfliktialueilla asuvien lapset jäävät usein koulun ulkopuolelle.
Huomio heikoimmassa
asemassa oleviin lapsiin
– UNICEF kiinnittää erityistä huomiota tällaisten haavoittuvassa asemassa olevien lasten saamiseen koulutuksen piiriin, kertoo Suomen UNICEFin kehityspolitiikan asiantuntija Tarmo Heikkilä.
Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että UNICEF edistää naisopettajien kouluttamista ja kasvattaa perheiden ja viranomaisten ymmärrystä haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksista.
Opettaja Fartun Abdiaziz Abdullahi puhuu oppilailleen koulussaan Mogadishussa. UNICEF edistää naisopettajien määrän lisääntymistä Somaliassa. © UNICEF/UN0434235/Taxta
– Tärkeää on myös vaihtoehtoisten, joustavien koulutusjärjestelmien kehittäminen niille lapsille, jotka eivät voi osallistua viralliseen opetukseen esimerkiksi pitkien koulumatkojen vuoksi, Heikkilä kertoo.
Jotta lapset myös oppisivat koulussa, UNICEF panostaa paljon koulutuksen laadun parantamiseen. UNICEF tukee viranomaisia esimerkiksi opettajankoulutuksen kehittämisessä ja kehittää oppimistulosten arvioimis- ja seurantajärjestelmiä sekä erilaisia etäopiskelumenetelmiä.
– Lopullinen tavoite on, että joka ikinen lapsi Somaliassa saisi käydä koulua laadukkaissa ja turvallisissa oloissa – ja rohkenisi haaveilla vaikka presidentin tehtävästä, Heikkilä toteaa.
***
Blogin pääkuva: © UNICEF/Somalia 2021/Taxta
