Kehitysyhteistyöhön käytetään miljardeja - miksi UNICEF pyytää aina lisää rahaa? 

Hei! Kiitos kysymyksestäsi. Tätä kysytään meiltä usein.

Lyhyesti vastaus kysymykseen on: rahaa tarvitaan, jotta voimme toteuttaa suunnitelmamme mahdollisimman täysimääräisesti ja auttaa useampia ihmisiä, koska avun tarve on kasvussa ja koska samaan aikaan myös rahoitusvaje on kasvussa.

Mutta avataan toki asiaa syvällisemmin.

Tarpeen ja avun välinen kuilu

Valitettava tosiasia on se, että avun tarve maailmassa on viime vuosina kasvanut jatkuvasti ja avustusmäärärahat eivät yksinkertaisesti riitä kattamaan tarvetta.  

Voisimme auttaa useampaa apua tarvitsevaa ihmistä. UNICEFin avustustyö kohdennetaan aina eniten avun tarpeessa oleville lapsille ja perheille, mutta edelleen moni tarvitseva jää ilman tukea.

Noin puolet UNICEFin vuosittaisista kuluista on pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä ja puolet juuri tämän hetken tarpeisiin vastaavaa humanitaarista hätäapua. Tarve kummallekin työlle on lisääntynyt.

Jo ennen koronapandemiaa arvioitiin, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden – joiden eteen eteen myös UNICEF työskentelee – toteutumiseksi tarvittaisiin lisää rahaa, vuositasolla 2,2 biljoonaa euroa. Mittakaavan selventämiseksi: se on summa, joka on 34 kertaa suurempi kuin Suomen valtion tämän vuoden kulubudjetti eli jos valtion kulut pysyisivät nykytasolla, Suomi toimisi tuolla rahalla vuoteen 2056 saakka. 

Pandemia toi kuitenkin mukaan uusia haasteita ja sen myötä taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n arvion mukaan kestävän kehityksen rahoitusvaje voi kasvaa jopa 70%.

Rahoitusvaje humanitaariseen apuun nousi ennätyskorkealle ensimmäisenä pandemiavuonna 2020, kun yli puolet (52%) kaikesta avuntarpeesta jäi kattamatta.

Maailmassa on tänään myös ennätyksellisen suuri määrä isoja, pitkittyneitä konflikteja, jonka lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat ympäristönmuutokset ja katastrofit ovat lisänneet avun tarvetta. Sekä pakolaisten että maan sisäisten pakolaisten määrä on kasvanut viime vuosina. 

Mistä lisää rahaa?

Teemme parhaamme ratkaistaksemme ongelman ja kuroaksemme rahoituskuilun umpeen.

UNICEF ei saa rahoitusta esimerkiksi YK:lta, vaan keräämme itse kaikki varat toimintaamme vapaaehtoisina lahjoituksina valtioilta, yksityisiltä ihmisiltä ja yksityisen sektorin kumppaneilta kuten yrityksiltä. 

Yksityisiltä lahjoittajilta, esimerkiksi kuukausilahjoittajilta, saamamme avustukset ovat vuosi vuodelta merkittävämmässä roolissa, kun valtioiden UNICEFille antamat lahjoitukset eivät aina toteudu lupausten mukaisesti tai yllä tavoitetasolle.

Siksi siis näet UNICEFin lahjoituspyyntöjä televisiossa ja sosiaalisessa mediassa.

Kehitämme myös koko ajan uusia tapoja rahoittaa työtä kestävän kehityksen tavoitteden toteutumiseksi. Uudet tavat voivat olla esimerkiksi finanssisijoituksia, vaikuttavuusrahastoja, joukkovelkakirjalainoja ja muita rahoitusinstrumentteja, joissa on valtavasti vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, mutta jotka ovat vielä tässä vaiheessa pieniä puroja perinteisempään varainhankintaan verrattuna.   

Summa summarum: kiitos siis kaikille tukijoillemme jotka mahdollistavat työmme!