Koulu tarkoittaa toivoa
"Koulun merkitys lapselle, etenkin jos oma turvaverkko on ohut, on paljon enemmän kuin akateeminen oppi."
2020-luku on ollut maailman lapsille raskas. Heidän ainutkertaista lapsuuttaan on varjostanut koulunkäyntiä, terveyspalveluja, harrastuksia ja leikkiä rajoittanut koronapandemia. Ukrainan kriisin eskaloituminen sodaksi, jo monien pitkittyneiden sotien lisäksi, on ollut lapsille kohtuutonta. Monen lapsen luottamus tulevaisuuteen on järkkynyt.
Jo ennen Ukrainan sotaa maailmassa oli ennätysmäärä sotaa ja vainoa pakenevia, 84 miljoonaa. Heistä lapsia oli yli 40 prosenttia. Kaikki kriisit, kuten pandemiat, konfliktit tai äärimmäinen köyhyys, vaarantavat lapsen kasvun ja kehityksen. Haavoittunut lapsuus näkyy ihmisessä koko eliniän – särkyneet lapset eivät ole ehjän yhteiskunnan rakentajia.
Koulun merkitys lapselle, etenkin jos oma turvaverkko on ohut, on paljon enemmän kuin akateeminen oppi. Koulu tarkoittaa suojaa, kehitykselle tärkeitä sosiaalisia suhteita, leikkiä ja ruokaa. Koulu ylläpitää toivoa ja uskoa tulevaisuuteen - ilman niitä ihminen ei jaksa.
Puolet maailman pakolaislapsista on kuitenkin koulun ulkopuolella. Lisäksi koronakriisi sulki kouluja, ja noin joka kolmas koululainen maailmassa on jäänyt lähes ilman etäopetusta.
Jokainen kriisi on myös mahdollisuus rakentaa parempaa ja innovoida uutta. Nyt teemme kaikkemme suojellaksemme lapsia kriiseiltä ja parantaaksemme muun muassa digitaalisia oppismahdollisuuksia ja samalla opetuksen laatua.
Me emme lannistu näiden haasteiden edessä, vaan käärimme hihat. Korjaamme, rakennamme ja luomme uutta, teidän avullanne. Työ jatkuu, lasten puolesta.
Kirjoitus on alunperin julkaistu UNICEFin Lasten puolella -lehdessä 1/2022
