Mitä nälänhätä tarkoittaa?
Alueelle tai maahan julistetaan nälänhätä, kun aliravitsemus ja siihen liittyvä kuolleisuus ylittävät tietyn rajan. Sitä ennen hälytysmerkit ovat nähtävissä jo pitkään.
Nälänhätä on voimakas sana.
Se tarkoittaa äärimmäistä pulaa ruuasta sekä vedestä ja sitä, että ihmiset menehtyvät ravinnon puutteeseen. Nälänhädän julistaminen tehdään paikallisten viranomaisten ja kansainvälisten avustusjärjestöjen yhteisessä harkinnassa silloin, kun tietyt kuolleisuuteen ja ravitsemukseen liittyvät kriteerit alueella täyttyvät.
Nälänhädän julistaminen on viimeinen hätähuuto nälästä kärsivien auttamiseksi.
Määrittelyn mukaan ainakin 20 % alueen kotitalouksista kärsii ravinnonpuutteesta, vakavasti aliravittujen alle 5-vuotiaiden määrä alueella on yli 30 % ja aliravitsemukseen liittyvä kuolleisuus on kaksi aikuista tai neljä lasta 10 000 ihmistä kohti päivässä. Päätöksessä otetaan huomioon myös esimerkiksi tartuntatautien tilanne ja kotinsa jättämään joutuneiden määrä alueella.
– Nälänhädän julistaminen on viimeinen hätähuuto nälästä kärsivien auttamiseksi. Silloin ollaan pisteessä, jossa ihmisiä on menehtynyt laajamittaisesti aliravitsemuksen vuoksi jo jonkin aikaa, sanoo Suomen UNICEFin erityisasiantuntija Tarmo Heikkilä.
Nälänhätä syntyy monen asian yhteisvaikutuksesta
Kriisin taustalla voivat olla ilmastonmuutoksen kiihdyttämät sääilmiöt kuten kuivuus, kohonnut ruuan hinta, aseellinen konflikti ja puutteet yhteiskunnan valmiudessa varautua kriisiin.
Nälänhädän julistus ei sinänsä muuta avustustyön luonnetta, mutta auttaa kääntämään globaalin huomion kriisiin, ja varmistamaan lisää rahoitusta ihmisten auttamiseksi ja avustustyön laajentamiseksi. Nälänhätää julistettaessa ollaan tyypillisesti sellaisessa tilanteessa etteivät maan omat resurssit enää riitä, vaan tarvitaan merkittävää ulkopuolista apua.
UNICEFin työn tavoitteena on ehkäistä nälänhädän kaltaisia kriisitilanteita syntymästä.
Vuoden 2011 Somalian nälänhätä on yksi viimeaikaisimmista nälänhädistä. Sen yhteydessä kuoli 260 000 ihmistä. Puolet kuolemista tapahtui jo ennen nälänhädän julistamista. Uhreja olisi voinut tulla merkittävästi enemmänkin ellei apua olisi saatu ajoissa sitä tarvitseville.
– UNICEFin työn tavoitteena on ehkäistä nälänhädän kaltaisia kriisitilanteita syntymästä. Keskeistä nälänhädän ehkäisyssä on ennakointi ja aliravitsemuksen hoito ajoissa. Erityisesti lapsille pitkittyneellä aliravitsemuksella on vakavia ja pitkäkestoisia vaikutuksia lasten kehitykseen ja elämään. Ihmisten auttaminen ennen nälänhädän kaltaisen tilanteen syntymistä on vähemmän paineista ja tuloksellisempaa, Heikkilä sanoo.
Tilanteen kiristyessä nälänhädäksi hätäapua ja lasten aliravitsemuksen hoitoa lisätään entisestään resurssien puitteissa. Puhtaan veden saatavuus ja tautien ennalta ehkäiseminen ovat tärkeä osa aliravitsemukseen liittyvien kuolemien ehkäisyssä, sillä aliravitut ja heikot lapset ovat moninkertaisessa riskissä sairastua likaisen veden mukana leviäviin tauteihin. Esimerkiksi Somalian vuoden 2011 nälänhädässä lasten yleisimpiä kuolinsyitä olivat ripuli ja tuhkarokko.
Nälänhätäkriisissä ihmishenkiä pelastava hätäapu on tärkeintä
Kriisien välttäminen ei ole kokonaan mahdollista, esimerkiksi ilmastonmuutokseen linkittyviä sään ääri-ilmiötä tullaan kokemaan jatkossakin. Esimerkiksi Afrikan sarven alueen kuivuus on pahentunut viime vuosina niin paljon, että nälänhädän ehkäiseminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi.
Kriiseihin voi kuitenkin valmistautua. Yhteisöjen varautumista voidaan tukea esimerkiksi rakentamalla aurinkovoimalla toimivia porakaivoja ja muita kestäviä vesilähteitä. Tai varmistamalla puhtaan veden saatavuus ihmisille ja karjalle, josta ihmisten toimeentulo on kiinni. Hyödyllistä on myös vahvistaa yhteisöjen varautumista ruoanpuutteeseen ja kuivuuteen esimerkiksi toimittamalla siemenviljaa viljelijöille.
Itäistä Afrikkaa uhkaa kuivuuden aiheuttama nälkäkriisi. Yhdessä voimme helpottaa alueen lasten tilannetta.
Lue lisää teemasivuilta UNICEFin pitkäjänteisestä työstä lapsen oikeuksien turvaamiseksi:
