Nuorten terveiset päättäjille: kuulkaa meitä ja panostakaa nuorten mielenterveyteen
Yksi huolenaihe nousi ylitse muiden, kun kysyimme kuulumisia kolmelta nuorelta: mielenterveyspalveluiden pitkät jonot. Myös ilmastonmuutos ja Ukrainan sota syövät nuorten uskoa hyvään tulevaisuuteen.
Tampereella asuvan lukiolaisen Carolina Kaskin mielestä on käsittämätöntä, että mielenterveyspalveluita kiireisesti tarvitseva nuori voi joutua jonottamaan jopa yli vuoden.
- Omasta ja toisten kokemuksesta tiedän, millaista on kun tulee tieto, että lähete on tullut ja olet jonossa – ja sitten ei kuulu enää mitään. Jonossa ollessaan ei saa minkäänlaista apua.
Myös Sandra käy lukiota Tampereella ja suunnittelee uraa psykoterapeuttina. Hän toivoo päättäjien järjestävän asiat niin, että mielenterveyspalveluja tarvitseva nuori saa jonkinlaisen vastauksen noin viikossa.
- Jos siinä selviää, että mihinkään hoitoon ei pääse pitkään aikaan, pitäisi saada neuvoja siitä, mitä voi tehdä jonotusaikana, Sandra sanoo.
On raskasta kertoa samat asiat uudelleen ja uudelleen
Sandra toivoo viranhaltijoilta myös parempaa koordinointia.
- Lääkärin, terapeutin, sosiaalityöntekijän ja koulun pitäisi vaihtaa tietoja ja työskennellä yhdessä. Nyt käy liian usein niin, että nuori itse joutuu kertomaan samat asiat uudestaan alusta alkaen aina uudelle ihmiselle. Se on hyvin raskasta.
Carolina, Sandra ja Eevert Puro osallistuivat UNICEFin Näkyviin-kampanjaan vuonna 2021.
Kampanja toi nuorten ääntä kuntapäättäjien tietoon ja haastoi päättäjiä toimiin nuorille tärkeissä asioissa vuosi sitten syksyllä. Teemoja olivat muun muassa sujuvat mielenterveyspalvelut, lasten ja nuorten äänen kuuluminen päätöksenteossa ja loppu kiusaamiselle.
Kysyimme näitä kolmelta kampanjassa mukana olleelta nuorelta, onko nuoria huolestuttaneissa asioissa päästy eteenpäin.
Päättäjä: seuraa somea, tule kouluun ja kysele
Carolina suunnittelee oikeus- tai sosiaalitieteiden opintoja. Hän toimii lastensuojelun ja mielenterveyspalveluiden kokemusasiantuntijana järjestöissä ja hankkeissa. Hän on tässä roolissa päässyt päättäjien kuultavaksi useita kertoja.
- Päättäjät ovat olleet kiinnostuneita, ja tuntuu, että viesti on mennyt perille. Ongelma on se, että kuultaviksi eivät koskaan pääse läheskään kaikki, joilla olisi tärkeää sanottavaa. Moni ei omassa vaikeassa tilanteessaan voi eikä jaksa edes yrittää viedä viestiään eteenpäin.
Miten kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjät saisivat tietoa nuorten ajatuksista, tarpeista ja toiveista? Nuoret neuvovat kaksi hyvää keinoa: jos et tunne nuoria henkilökohtaisesti, voit seurata sosiaalista mediaa ja käydä itse kouluissa nuoria tapaamassa eli mennä sinne, missä nuoret muutoinkin ovat.
Espoolainen Eevert Puro on aloittanut lukion tänä syksynä Helsingissä.
- Päättäjien kouluvierailuja voisi olla enemmän. Ei tarvitse olla aina edes livenä, nettikin käy, mutta tärkeää on se, että päättäjä on kuitenkin itse läsnä, Eevert vinkkaa.
Carolina toivoo, että päättäjät osaisivat myös entistä paremmin hyödyntää kokemusasiantuntijoita eli esimerkiksi niitä nuoria, jotka ovat olleet mielenterveys- tai lastensuojelupalvelujen asiakkaita.
Opettajien osaaminen kehittynyt ilahduttavasti
UNICEFin Näkyviin-kampanjan teemoista yksi oli vapaus olla minä eli vapaus olla oma itsensä ilman pelkoa kiusaamisesta ja syrjinnästä. Siinä on Eevertin mukaan päästy eteenpäin.
- Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat menossa hyvään suuntaan. Sen näkee joka vuosi siitäkin, miten paljon osallistujia on Pridessa. Koulussa opettajat osaavat ottaa paremmin huomioon sen, että oppilaat ovat monenlaisia.
Saman on huomannut Sandra.
- Aiemmassa koulussani oli kiusaamista, johon puututtiin hyvin harvoin. Rasismia, seksismiä ja muuta syrjintää esiintyy valitettavan paljon. Varsinkin vähemmistöihin kuuluvat joutuvat kestämään enemmän kuin muut.
Sandran nykyisessä oppilaitoksessa opettajat ovat saaneet koulutusta identiteettien moninaisuudesta.
- Se selvästi auttaa heitä ymmärtämään nuoria enemmän.
Hyvästä tulevaisuudesta ei ole helppo unelmoida
Näkyviin-kampanjan keskeinen ajatus oli, että nuorilla tulee olla mahdollisuus uskoa hyvään tulevaisuuteen. Carolinan, Sandran ja Eevertin mielestä se ei aina ole helppoa.
Eevertin kaveripiirissä on viime aikoina puhuttu paljon tulevaisuutta koskevista huolista: korona väistyi, mutta Ukrainan sota alkoi. Huoli ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä epävarmuuksista on kulkenut mukana koko ajan.
- Koulussa voitaisiin puhua näistä huolista enemmän. Opettajat ja muut aikuiset voisivat ottaa ne puheeksi, ja niihin voitaisiin käyttää vähän aikaa, kun nuoret niitä kuitenkin miettivät ja puhuvat keskenään, Eevert toivoo.
Nuoria kuormittaa myös yhteiskunnassa vallitseva vaatimus jatkuvasta suorittamisesta.
- Koulussakin sanotaan vähän teennäisesti, että muistakaa pitää huolta itsestänne ja ajatelkaa, että on muutakin elämää kuin koulu, mutta silti koulutyötä on niin paljon, että mitään muuta ei paljon ehdi. Siinä miettii, olenko ikinä riittävä tai teenkö tarpeeksi hyvin, Carolina sanoo.
Nuorilla on päättäjille konkreettisia ehdotuksia
Carolina, Sandra ja Eevert ovat yksimielisiä siitä, että lapset ja nuoret jakavat omaa asiantuntemustaan päättäjille mielellään, kunhan nämä kysyvät sitä vakavissaan ja keskittyvät myös kuuntelemaan vastaukset.
- Meillä on hyvin konkreettisia parannusehdotuksia, jos päättäjät vain haluavat kuunnella, Sandra toteaa.
- Me nuoret ollaan fiksuja ja innovatiivisia ja rohkeita, ja toivon että me tullaan kuulluiksi ja nähdyiksi paremmin päätöksissä, Eevert sanoo.
Katso video nuorten tapaamisesta kuntapäättäjien kanssa. (Siirryt Yotubeen.)
