UNICEF auttaa Syyrian lapsia kouluun 

Noin puolet Syyrian kouluikäisistä lapsista, 2,45 miljoonaa koululaista, ei pääse kouluun. UNICEFin Syyrian maatoimiston johtaja Bo Viktor Nylund havainnollistaa vaikean opetustilanteen syitä yksinkertaisella esimerkillä. Suomalainen Nylund kävi Helsingissä työasioissa huhtikuussa ja raivasi kiireisestä kalenteristaan aikaa kertoakseen siitä, mitä Syyrian lapsille kuuluu nyt etenkin opetuksen suhteen. 

11 vuotta kestäneen konfliktin jäljiltä lähes puolet Syyrian koulurakennuksista on tuhoutunut kokonaan tai osittain. Siksi kouluja on harvassa, ja pitkä koulumatka on paitsi hankala, myös monille liian kallis. Kun Nylund käy kentällä ja keskustelee syyrialaisperheiden kanssa, hän kuulee tämän tosiasian yhä uudestaan.  

- Perheillä ei ole varaa lähettää lapsia kouluun. He ovat köyhiä: Syyrian talous on tällä hetkellä konfliktin, koronapandemian ja Libanonissa 2020 tapahtuneen räjähdyksen seurausten jäljiltä samalla tasolla kuin 25 vuotta sitten.   

UNICEF toimii Syyriassa kuudella osa-alueella, joista opetus on yksi. Lisäksi UNICEFilla on ohjelmia terveydenhuollon, ravitsemuksen, lastensuojelun, veden ja sanitaation sekä nuorille suunnatun työn alalla. 

UNICEF kunnostaa
kouluja 

Joskus vaikeus kouluun pääsyssä on juuri näin konkreettinen: lapset saadaan kouluihin vasta sitten, kun ne ovat tarpeeksi lähellä kotia. Siksi UNICEF kunnostaa Syyrian tuhoutuneita kouluja jatkuvasti noin sadan koulun vuosivauhdilla. Vuonna 2021 kouluja kunnostettiin 115. Se toi opetuksen jälleen 51 670 lapsen ulottuville.   

Nylund toteaa, että samaa rehabilitaatiotyötä tehdään myös terveyskeskusten kanssa, joista kolmasosa on tuhoutunut kriisissä. Aivan kuten opetus kärsii koulurakennusten puutteesta, pula sopivista tiloista on hidastanut rokotusohjelmia.  

Opetuksen laatu on heikentynyt myös siksi, että monet koulutetut opettajat ovat paenneet maasta. Opettajan palkka Syyriassa on vain 60 dollaria kuussa.  

UNICEF panostaa
kestäviin ratkaisuihin  

Mutta vaikka koulujen ja muiden rakennusten korjaaminen on välttämätöntä, se ei Bo Viktor Nylundin mukaan yksin riitä. Syyriassa on 5,6 miljoonaa kouluikäistä lasta. Tarve koulutuksen kestävälle parantamiselle on huutava, sillä yhdelläkään maalla ei ole varaa hukata inhimillistä pääomaansa.  

 - Jokainen maa tarvitsee koulutettuja osaajia, jotta sillä olisi tulevaisuus, Bo Viktor Nylund sanoo.  

Tällä hetkellä maan hallitus käyttää opetukseen varattua budjettia esimerkiksi opettajien palkkojen maksuun, mutta ei pitkän aikavälin investointeihin. Siksi UNICEFin rooli laajan mittakaavan osaajana on tärkeä. 

UNICEF on Syyriassa opetussektorin suurin järjestötoimija niin taloudellisesti kuin teknisesti. Iso panostus on ollut esimerkiksi opetussuunnitelman modernisointi. UNICEF laati uuden opetussuunnitelman tiiviissä yhteistyössä Syyrian viranomaisten kanssa.  

Tämä aiempaa lapsilähtöisempi opetussuunnitelma on juuri valmistunut. Se ottaa sisällössään huomioon 11 vuotta jatkuneen konfliktin, ja esimerkiksi sukupuolisensitiivisyys ja tyttöjen oikeudet pääsevät esiin. 

- Olemme kirjaimellisesti käyneet läpi jokaisen koulukirjan, jokaista kuvaa ja kuvatekstiä myöten, ja uudet opetussuunnitelmat on painettu ja jaettu opettajille, Bo Viktor Nylund kuvaa usean vuoden urakkaa.  

UNICEF turvaa
oppilaille päättökokeet 

UNICEF on laatinut virallisen opetusohjelman rinnalle myös epävirallisen opetusohjelman eli niin sanotun Curriculum B:n. Se auttaa niitä oppilaita, joiden koulunkäynti on konfliktin vuoksi tavalla tai toisella kärsinyt, pysymään opetuksen piirissä. Viime vuonna 668 465 lasta sai epävirallista opetusta UNICEFin tukemissa keskuksissa.  

Epävirallisen opetussuunnitelma B:n puitteissa oppilas kuroo menetettyjä oppitunteja kiinni eli suorittaa kahden kouluvuoden sisällön yhdessä vuodessa.  Sen jälkeen hän saa siirtyä virallisen perusopetuksen piiriin, jolloin hän voi suorittaa Syyriassa tärkeät päättökokeet.   

- Nämä kokeet suoritetaan Syyriassa 9-12 kouluvuoden jälkeen, ja ne ovat syyrialaisille kaikki kaikessa. Niihin suhtaudutaan vähän kuin ylioppilastutkintoon meillä Suomessa, sillä niiden ajatellaan ratkaisevan lapsen tulevaisuuden, Bo Viktor Nylund kuvaa.  

Kokeiden merkitystä kuvastaa esimerkiksi se, että kun UNICEF viime vuonna järjesti turkkilaisten ja kurdien hallitsemilla alueilla asuville koululaisille mahdollisuuden suorittaa viralliset, Syyrian hallituksen hyväksymät päättökokeet, mukaan ilmoittautui 15 000 lasta.   

Heidät kuljetettiin kokeisiin ja turvallisesti takaisin kapinallisalueille. Sama mahdollisuus järjestetään tänäkin vuonna.   

Pandemia ei sulkenut
kouluja pitkäksi ajaksi 

Virallisen opetussuunnitelman ja epävirallisen opetuksen lisäksi UNICEF tuottaa aineistoja myös omaehtoiseen opiskeluun silloin, kun koulunkäynti ei esimerkiksi vaikeakulkuisilla seuduilla ole mahdollista. Käytössä on myös liikkuvia opetustiimejä. 

Viime vuonna UNICEFin koulutukseen suunnattu tuki tavoitti 1 348 817 virallisen opetuksen piirissä olevaa lasta, myös erityisen vaikeissa oloissa Koillis-Syyriassa.  

Hyvä asia on se, että koronapandemia ei sulkenut Syyrian kouluja pitkäksi ajaksi. Ne olivat kiinni vain joitakin kuukausia heti pandemian alkaessa vuonna 2020.  

Covax-koronarokoteyhteistyön kautta jaettavat rokotteet toimitettiin Syyriaan suhteellisen myöhään, joten rokotekattavuus on Syyriassa toistaiseksi alhainen. Vain seitsemän prosenttia väestöstä on rokotettu. UNICEFin työhön kuuluu myös valistaa ihmisiä rokotteiden tärkeydestä. 

UNICEF kohdistaa erityistukea
sodan vammauttamille  

Vammaisten lasten ja nuorten koulutus on UNICEFin erityisenä huolenaiheena. Luotettavia tietoja siitä, kuinka paljon Syyriassa on sodan vammauttamia, kehitysvammaisia tai muita erityistarpeita omaavia lapsia ja nuoria, ei ole.  

Selvää on, että sota on 11 vuoden aikana vammauttanut monia – vuonna 2021 900 lasta menetti henkensä tai haavoittui -, ja esimerkiksi maamiinat ja räjähteet aiheuttavat ainakin kolmasosan lasten ja nuorten kuolemista ja pysyvistä vammautumisista joka vuosi.   

Vammaisten lasten ja nuorten tilanne on äärimmäisen vaikea. Juuri he uhkaavat usein jäädä vaille minkäänlaista opetusta sen lisäksi, että he ovat tavallista alttiimpia muillekin riskeille.  

Yksi UNICEFin tavoitteista on varmistaa, että nämä erityisen haavoittuvat koululaiset saavat käyttää oikeuttaan perusopetukseen. Bo Viktor Nylund on ylpeä UNICEFin Inclusive Social Protection Programme -lastensuojeluohjelmasta, jonka piirissä on tällä hetkellä yli 11 600 eri tavoin vammautunutta lasta ja nuorta.   

Ohjelma auttaa kutakin perhettä kahden vuoden ajan. Perhe saa sekä käteisapua lapsen koulun järjestämiseen että oman sosiaalityöntekijän, joka tulee kotiin ja varmistaa, että lapsi saa itselleen kuuluvat terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut. Rahallinen apu on tärkeää, sillä terveydenhoito voi kuormittaa juuri näitä perheitä niin, ettei lapsi pääse kouluun.   

Vammaisten lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseen kuuluu myös esteettömyys. Kun UNICEF korjaa koulurakennuksen uudelleen käyttöön, se varmistaa, että kaikilla on esteetön pääsy kouluun ja eri tiloihin sen sisällä, pyörätuolillakin.   

Lisäksi opettajia koulutetaan sen varmistamiseksi, että kaikenlaiset lapset ja nuoret saavat tasavertaisen kohtelun esimerkiksi uskonnosta ja etnisestä taustasta riippumatta. Vuonna 2021 UNICEF järjesti muun muassa lapsikeskeisen pedagogiikan koulutusta yli 29 000 opettajalle.  

Varhaiskasvatuksesta
hyvä alku lapselle  

UNICEF parantaa Syyriassa myös varhaiskasvatusta, joka kärsii konflikteissa usein pahoin. Syyriassa ani harva lapsi on järjestetyn varhaiskasvatuksen piirissä, sillä perheet eivät Nylundin mukaan pidä sitä tärkeänä.   

Kun kouluja korjataan, niihin remontoidaan aina tilat myös esiopetukselle, ja sosiaalityöntekijöitä koulutetaan kertomaan perheille esiopetuksen merkityksestä.  

- Vaikka kyseessä olisi vain yksi pikkulasten tarpeisiin suunniteltu luokkahuone koulurakennuksessa, se on tärkeää, sillä se on alku, Bo Viktor Nylund sanoo.  

Vuonna 2021:

1 832 493 koululaista Syyriassa sai UNICEFilta apua oppimiseen, esimerkiksi koulutarvikkeita ja opetusta.  

11,3 miljoonaa syyrialaista, joista 7,3 miljoonaa lapsia, sai UNICEFilta humanitaarista apua 

Kuva: Iiro Svanbäck