UNICEF muuttaa ideat ratkaisuiksi
Yksinkertaiset innovaatiot ja huipputeknologiset parannukset tukevat lapsen oikeuksien toteutumista.
Norsunluurannikko kärsii valtavasta jäteongelmasta.
Maan suurin kaupunki, Abidjan, tuottaa päivittäin 288 000 kiloa muovijätettä, josta vain noin 5 % kierrätetään. Suurin osa muovista päätyy kaatopaikoille pienituloisissa yhteisöissä saastuttaen ilmaa, maata, vesistöjä, koteja ja lasten leikkikenttiä.
UNICEF tekee yhteistyötä kolumbialaisen sosiaalisen yrityksen Conceptos Plasticosin kanssa Norsunluurannikolla. Yhteistyön tavoitteena on muuttaa muovijäte uusien koulujen rakennusmateriaaleiksi. Kustannustehokkuutensa, kestävyytensä ja kokoamisen helppoutensa vuoksi sataprosenttisesti muovijätteestä valmistetut Lego-tyyliset muovipalikat kootaan luokkahuoneeksi pelkällä vasaralla. Uusi rakentamisen tapa ei vaadi kouluttautumista.
Yhden tilan rakentaminen maksaa 40 % vähemmän kuin perinteisen luokkahuoneen tekeminen. Aikaa tähän kuluu vain viisi päivää – iso ero verrattuna yhdeksään kuukauteen perinteisellä rakentamisen tyylillä.
Norsunluurannikolla on valtava pula luokkahuoneista, ja 1,6 miljoonalta lapselta puuttuu mahdollisuus koulunkäyntiin. Jo nyt yhteistyöprojekti on tuottanut 159 luokkahuonetta ja mahdollistanut 7950 lapsen koulunkäynnin.
Internet jokaiseen maailman kouluun
Koronapandemia ja maailmanlaajuiset koulujen sulkemiset ovat haastaneet erityisesti kehittyvien maiden lasten oppimista ja opettamista. Infrastruktuurin rajallisuus on osoittanut, kuinka tärkeää on nopeuttaa verkkoyhteyksiä ja kehittää mm. lasten etäoppimista.
Giga, UNICEFin ja Kansainvälisen televiestintäliiton 2019 käynnistämä aloite pyrkii yhdistämään kaikki maailman koulut internetiin. Näin jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollistettaisiin pääsy tiedon valtatielle.
Yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa pyritään kartoittamaan koulujen internet-yhteyksiä reaaliajassa, luomaan uusia malleja innovatiiviselle rahoitukselle ja tukemaan hallituksia, jotka tekevät sopimuksia laajakaistayhteyksistä.
Giga on jo esimerkiksi auttanut Kirgisian hallitusta säästämään 40 % koulujen verkkoyhteyksien vuosibudjetista. Kun hallitus näki kaikki koulut ja niitä vastaavat yhteydet kartalla, se pystyi neuvottelemaan sopimuksensa uudelleen, alentamaan hintoja lähes puoleen ja liki kaksinkertaistamaan yhteyksien nopeudet.
Kolumbiassa Giga on soveltanut tekoälytekniikoita kartoittaakseen kouluja satelliittikuvista. Näin on löydetty 7000 ennestään tuntematonta koulua, joiden sijainti on toimitettu maan hallitukselle.
Sierra Leonessa projektin tietoa on puolestaan hyödynnetty tavoittamaan koulujen ulkopuolelle jääviä lapsia sekä tunnistamaan tekijöitä, jotka vaikuttavat eniten oppimistuloksiin.
Samankaltaista työtä on tehty myös Suomen UNICEFin ja Nokian kolmivuotisessa yhteistyöohjelmassa, jonka tavoitteena oli perusopetuksen laadun ja saatavuuden kehittäminen sekä verkkoratkaisujen tuominen kouluihin Keniassa. Hanke on luonut pohjaa koko maan koulujen yhdistämiselle internetiin.
UNICEFin innovaatiokeskukset Suomeen
UNICEF perustaa Suomeen kaksi kansainvälistä innovaatiokeskusta, joiden tehtävänä on haastaa kehitysyhteistyön tekemisen tapoja innovaatiotyön kautta sekä auttaa organisaatiota uudistumaan ja kehittymään. Keskusten käynnistymisen hyväksyvät eduskunta ja ulkoasiainvaliokunta.
Innovatiivisen oppimisen keskus pyrkii edistämään digitaalisten ratkaisujen kautta erityisesti kehittyvien maiden lasten perus- ja toisen asteen opetusta ja oppimista. Toiminta keskittyy myös opettajien kouluttamiseen ja lasten asemaan yhteiskunnassa ja hyödyntää samalla suomalaisen koulutusjärjestelmän ja opetusteknologian osaamista.
Innovatiivisen rahoituksen keskus puolestaan kartoittaa ja kehittää maailman lapsia hyödyntäviä uudenlaisia rahoitusmalleja ja finanssiteknologioita. Tavoitteena on luoda innovatiivisia tapoja rahoittaa kestävän kehityksen tavoitteita sekä kehittää uusia varainhankinnan muotoja ja keinoja.
Innovaatiokeskukset rakentavat yhteistyötä suomalaisen yksityisen ja julkisen sektorin, eri YK-toimijoiden sekä järjestökentän ja tutkimusalan välillä.
Kirjoitus on alunperin julkaistu UNICEFin Lasten puolella -lehdessä 1/2022
