UNICEFin ilmastoraportti: Jo 559 miljoonaa lasta elää tiheiden helleaaltojen armoilla – vuonna 2050 yli 2 miljardia

Helleaallot ovat tulleet jäädäkseen ja vaikuttavat väistämättä maailman lasten elämään. UNICEFin uusi ilmastoraportti osoittaa, että jo nyt 559 miljoonaa lasta altistuu tiheille helleaalloille. Vuonna 2050 tiheitä helleaaltoja kohtaavat raportin mukaan kaikki maailman lapset. 
 
Raportti ennustaa, että vuoteen 2050 mennessä lähes puolet Afrikan ja Aasian lapsista elää äärimmäisen korkeista lämpötiloista kärsivissä maissa. Näitä maita on tällä hetkellä 23, vuonna 2050 jo 33−36 . 
 
Kuumuus vaarantaa lasten terveyden monin tavoin 
 
Kuumuus on vahingollista lapsille, koska he eivät vielä pysty säätelemään ruumiinlämpöään aikuisten tavoin. Helleaallot lisäävät etenkin vauvojen ja pikkulasten kuolleisuutta.  
 
Mitä useammin lapsi altistuu helteelle, sitä korkeammaksi kasvaa hengitystiesairauksien sekä sydän- ja verisuonitautien riski. 
 
Pahenevat helleaallot vaikuttavat lasten hyvinvointiin myös epäsuorasti: ne muun muassa heikentävät lasten ravitsemusta ja puhtaan veden saantia ja vaikuttavat kielteisesti koulunkäyntiin. 
 
Suomalaislapset kärsivät kovenevista ja pitkittyvistä helleaalloista 
 
UNICEFin raportissa selvitettiin helleaaltojen lisääntymistä vuoteen 2050 mennessä kahdella eri lämpenemisskenaariolla: matalassa skenaariossa maapallon keskilämpötila nousee 1,7 ja erittäin korkeassa skenaariossa 2,4 astetta. 
 
Pohjoisten maiden lapset kohtaavat suhteellisesti ankarimmat helleaallot.
 
Suomessa lapset eivät vielä kärsi ankarista helleaalloista. Muutos ei ole suuri, mikäli maapallon keskilämpötila nousee 1,7 astetta. Tilanne muuttuu kuitenkin dramaattisesti, mikäli keskilämpötila kohoaa 2,4 astetta. Tuolloin ankariin helleaaltoihin joutuu sopeutumaan joka neljäs Suomessa asuva lapsi. 
 
Myös pitkittyneistä helleaalloista kärsivien lasten määrä lisääntyy Suomessa merkittävästi. Nykyisellään pitkittyneistä helteistä kärsii noin 23 prosenttia maassamme asuvista lapsista, vuoteen 2050 mennessä lähes jokainen lapsi. 
 
- Raportti osoittaa, että sillä, miten paljon maapallon lämpötila nousee, on merkitystä myös Suomessa asuvien lasten hyvinvoinnille. Meidän on tärkeää taistella lämpenemistä vastaan, vaikka 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen ei enää vaikuta todennäköiseltä, sanoo Suomen UNICEFin ilmastoasiantuntija Minna Suihkonen.  
 
Lapsen oikeudet turvattava COP27-kokouksessa 
 
UNICEF vaatii, että lapsen oikeudet nostetaan etusijalle kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, muun muassa COP27-ilmastokokouksessa marraskuussa. 
 
Hallitusten tulee ennen kaikkea sitoutua vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään niin, että maapallon keskilämpötila ei nousisi yli 1,5 astetta.  
 
Samaan aikaan on varmistettava, että lapsille tärkeät peruspalvelut, kuten vesi- ja sanitaatio-, terveys- ja koulutuspalvelut toimivat ilmastonmuutoksen vaikutuksista huolimatta. 
 
UNICEF kannustaa rikkaita maita sitoutumaan marraskuun COP27-kokouksessa kehittyville maille suunnatun sopeutumisrahoituksen reiluun kasvattamiseen ja huomioimaan rahoituksessa erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset. 
 
- Suomella on tilaisuus profiloitua tulevassa COP27-ilmastokokouksessa lapsen oikeuksien puolustajaksi, Suihkonen toteaa. 
 
Raportissa käytettyjä käsitteitä: 
 
Helleaalto: Vähintään kolmen päivän ajanjakso, jolloin päivittäinen maksimilämpötila on paikallisen 15 päivän keskiarvon korkeimmassa 10 prosentissa. Huom! Määritelmä on eri kuin Suomessa käytetty helteen määritelmä.  
Tiheät helleaallot: vähintään 4,5 helleaaltoa vuodessa 
Pitkittyneet helleaallot: helleaallon kesto vähintään 4,7 päivää 
Ankarat helleaallot: helleaallon keskilämpötila kaksi celsius-astetta tai enemmän yli paikallisen 15 päivän keskiarvolämpötilan 
Äärimmäisen korkea lämpötila: lämpötila ylittää 35 celsius-astetta vähintään 83,54 päivänä vuodessa 

Matala skenaario: Kansainvälisen ilmastopaneelin määrittämä kasvihuonekaasuskenaario SSP1, jossa maapallon keskilämpötila nousee 1,7 astetta. 
Erittäin korkea skenaario: Kansainvälisen ilmastopaneelin määrittämä kasvihuonekaasuskenaario SSP5, jossa maapallon keskilämpötila nousee 2,4 astetta. 

Tutustu raporttiin The coldest year of the rest of their lives