UNICEFin raportti: Suomen ja muiden rikkaimpien maiden ylikulutus vaarantaa lasten hyvinvointia kaikkialla maailmassa

Suomi sijoittuu 39 maan joukossa viidenneksi UNICEFin Report Card -selvityksessä, jossa tarkastellaan lasten hyvinvointiin vaikuttavia ympäristöoloja EU- JA OECD-maissa.  

Parhaiten UNICEFin vertailussa pärjäävät Espanja ja Irlanti. Suomen edellä ovat myös Portugali ja Kypros. Peränpitäjinä ovat Yhdysvallat, Costa Rica ja viimeisenä Romania.  

Raportissa maita vertaillaan monenlaisten ympäristömittarien valossa.  

Suomi on paras maa, kun vertaillaan välittömästi lapsiin vaikuttavia ympäristötekijöitä, kuten ilmansaasteiden vaikutusta lasten terveyteen. Hopealle Suomi sijoittuu tarkasteltaessa lasten lähiympäristön tilaa, kuten asumisen ahtautta ja kaupunkien viheralueiden määrää.  

Kulutuksen globaaleja vaikutuksia tarkasteltaessa Suomi kuitenkin romahtaa heikoimpaan kolmannekseen, sijalle 30. Mittareina ovat maiden elektroniikkajätteen tuotanto, kuinka monta maapalloa maiden luonnonvarojen kulutus vaatisi sekä kulutusperäiset hiilidioksidipäästöt asukasta kohti. 

Kulutusperäiset hiilidioksidipäästöt tarkoittavat kaikkia päästöjä, jotka syntyvät valtion alueella tapahtuvasta kulutuksesta. Tällöin päästöihin lasketaan mukaan tuontituotteiden päästövaikutukset ja vähennetään vastaavasti vientituotteiden vaikutukset. 

Suomalaisten kulutuksen päästöt syntyvät asumisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palvelujen hankkimisesta.  

Noin puolet suomalaisten kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy ulkomailla. Suomi siis ulkoistaa suuren osan kulutuksensa ympäristövaikutuksista rajojensa ulkopuolelle. 

Ympäristökriisit eivät odota
parempia aikoja 

- Meillä on hienosti onnistuttu painamaan kasvihuonekaasupäästöjä alas monella osa-alueella, mutta kulutuksen päästöt per asukas ovat meillä vielä kaukana kestävästä tasosta, toteaa Suomen UNICEFin ilmastoasiantuntija Minna Suihkonen.  

- Ilmastonmuutos ja luontokato eivät valitettavasti odota sitä, että muut vakavat yhteiskunnalliset ongelmat saadaan ensin ratkaistua. Kulutustamme pitää saada ripeästi kestävämmälle tasolle. Muutoin emme tee omaa osaamme maailman lasten hyvän elämän turvaamiseksi, Suihkonen toteaa.  

Kehittyvien maiden lapset kantavat raskaimmat seuraukset Suomen ja muiden rikkaimpien maiden kestämättömästä kulutuksesta. UNICEF on laskenut, että 920 miljoonaa lasta altistuu tällä hetkellä erittäin vakavasti vesipulalle ja 820 miljoonaa lasta helleaalloille. Arviolta 50 miljoonaa lasta on jo joutunut jättämään kotinsa ilmastonmuutokseen liittyvien syiden vuoksi.  

Asumisoloissa ja liikenneturvassa
parantamisen varaa 

Raportti nostaa esiin parannettavaa myös osa-alueilla, joilla Suomi keskimäärin pärjää hyvin. Ahtaasti asuminen on Suomessa suhteellisen yleistä, ja joka kymmenes 15-vuotias suomalaisnuori kokee, ettei kotona ole rauhallista tilaa opiskeluun. 

Myös lasten liikenneturvallisuudessa Suomella olisi parantamisen varaa. UNICEFin vertailussa Suomi on 17. sijalla 43 maan joukossa. Suomessa 0–14-vuotiaat menettävät liikenteessä keskimäärin 0,95 toimintakykyistä elinvuotta tuhatta lasta kohti vuodessa.  

Lapsia ja nuoria pitää
kuulla ympäristöasioissa 

Raportissa suositellaan, että ympäristöpäätöksenteossa huomioitaisiin lapset ja nuoret ja heidän ääntään kuultaisiin.  

- Suomessa ei ole juurikaan tehty lapsivaikutusten arviointia ympäristöön ja ilmastoon liittyvän päätöksenteon yhteydessä, vaikka se olisi toimiva keino tunnistaa päätösten lapsiin kohdistuvat vaikutukset, Suihkonen toteaa.  

Vuonna 2021 julkaistun kansainvälisen haastattelututkimuksen mukaan yli 40 prosenttia 16–25-vuotiaista suomalaisnuorista uskoo maailman olevan tuhoon tuomittu ja epäröi lasten hankkimista ilmastokriisin vuoksi.  

Suihkonen toivoo, että viranomaisten viestisivät ilmasto- ja ympäristöasioista nykyistä enemmän suoraan lapsille ja nuorille.  

- Ilman tietoa lasten ja nuorten on vaikea osallistua ja vaikuttaa. Pahimmillaan lapsille ja nuorille voi syntyä kuva, että emme Suomessa tee mitään ympäristökriisien hillitsemiseksi. 

Report Card -selvityksen on laatinut UNICEFin Firenzessä sijaitseva tutkimuskeskus Innocenti. Joka vuosi julkaistavassa raportissa tarkastellaan OECD- ja EU-maiden lasten hyvinvointia vuosittain vaihtuvien teemojen valossa. Raportti on metatutkimus, joka hyödyntää tuoreinta saatavilla olevaa, vertailukelpoista dataa OECD- ja EU-maista.